Rakennusalalla tekoälystä puhutaan paljon, mutta todellinen hyöty syntyy vasta, kun teknologia kytkeytyy arjen työnkulkuihin, dataan ja päätöksentekoon.
Tahconin Rakennusalan Korjaussarja -podcastin jaksossa Simo Leisti, Elina Pöntinen ja Matias Rajapuro, pohtivat missä tekoäly tuo jo nyt hyötyä – ja miksi odottelu voi pian maksaa enemmän kuin kokeileminen.
Rakennusalan tekoälykeskustelussa on helppo ajautua kahteen ääripäähän: tekoäly nähdään joko ratkaisuna kaikkeen tai riskinä, jota kannattaa vielä seurata sivusta. Podcastissa Admicomin toimitusjohtaja Simo Leisti tiivistää alan potentiaalia ja havaintoja asiakasrajapinnasta:
”Edelläkävijäyrityksissä asiantuntijatyöhön liittyvä työajan säästöpotentiaali voi olla yli 50 %.”
Tekoäly ei vielä muuta rakennusalan tuottavuutta laajassa mittakaavassa, mutta yrityksissä, joissa tekoälyä hyödynnetään jo rutiinien automatisointiin, määrälaskentaan, tarjouslaskentaan, dokumenttien tuottamiseen tai työmaan tietovirtoihin, vaikutus voi olla hyvin konkreettinen.
Yksi keskustelun vahvimmista viesteistä on, että tekoäly ei yksin ratkaise hajanaisia prosesseja tai epäselvää tietoa. Jos tieto on ripoteltuna PDF:iin, Exceleihin, sähköposteihin, kansioihin ja eri järjestelmiin, tekoäly voi auttaa hakemaan ja jäsentämään sitä, mutta päätöksentekoon tarvitaan luotettavampaa pohjaa.
Elina Pöntinen, Founder, Corento & Head of Business Development, Prefekt, kuvaa ongelmaa:
”Jos sinulla ei ole dataa tai se on täysin kelvottomassa muodossa, niin tekoälyn hyödyntäminen on todella paljon haasteellisempaa ja epäluotettavampaa.”
Rakennusalan kannalta tämä on iso kysymys. Ala tuottaa valtavasti tietoa, mutta tieto ei aina ole vertailukelpoista tai helposti käytettävää. Siksi tekoälyhankkeen ensimmäinen kysymys ei välttämättä ole ”mikä työkalu otetaan käyttöön?”, vaan ”mikä ongelma halutaan ratkaista ja mitä tietoa sen ratkaiseminen vaatii?”.
Podcastissa Leisti jakaa tekoälyn käyttötapaukset kolmeen tasoon. Ensimmäinen taso on rutiinien automatisointi: tehtävät, joissa on paljon toistoa, tiedon hakua, dokumenttien käsittelyä tai manuaalista siirtämistä järjestelmästä toiseen.
"Nämä ovat niitä tehtäviä, joista saa nopeasti parannettua tuottavuutta ja kiihdytettyä läpimenoaikoja. Tämän kautta saadaan nopeasti henkilöajan kautta syntyvää säästöä."
Leisti nostaa esiin esimerkiksi kustannus- ja määrälaskennan sekä dokumenttien luonnin. Tekoäly voi lyhentää tehtävien läpimenoaikaa ja vapauttaa asiantuntijoiden työaikaa olennaisempaan tekemiseen, millä saavutetaan nopeita voittoja.
Toinen taso on työnkulkujen ja prosessien uudistaminen. Valitaan kokonaisprosessi, kuten tarjouslaskenta, ja mietitään prosessiin tarvittava muutos. Leisti korostaa tämän tason vaativan enemmän muutosjohtamista toimintatapojen muuttamisen kautta, mikä vaatii enemmän vaivaa ja työkaluja.
Kolmas taso on teknologisen kyvykkyyden vienti ennakoivan tekoälyn puolelle. Leisti kuvaa esimerkkitilannetta työmaalta: mitä tapahtuu, jos toimitus viivästyy, aikataulu muuttuu tai kustannuspaine kasvaa? Tällaisessa tilanteessa tekoäly ei vain hae tietoa vaan antaa erilaisia vaihtoehtoja päätöksenteon tueksi.
Keskustelussa toistuu tärkeä rajaus: tekoälyä ei pidä ymmärtää niin, että vastuu siirtyy koneelle. Rakennusalalla virheillä on taloudellisia ja käytännön seurauksia, joten ihmisen rooli tarkistajana, tulkitsijana ja päätöksentekijänä säilyy.
Pöntinen korostaa tekoälyn roolia apurina, joka voi tehostaa henkilön tekemistä äärimmäisen paljon. Ajatuksena ei ole sokeana luottaa tekoälyn ehdotuksiin.
Tämä on rakennusalan tekoälykeskustelun kannalta olennainen ero. Kyse ei ole siitä, että tekoäly tekee urakkalaskennan tai suunnittelee hankkeen yksin, vaan siitä, että se voi avustaa laskijaa, suunnittelijaa, projektipäällikköä tai työmaata niissä vaiheissa, joissa tieto on saatava nopeammin esiin ja käsiteltävä järkevämmin.
Yksi podcastin terävimmistä huomioista liittyy tekoälyn käyttöönoton riskeihin. Kun uusia työkaluja tulee markkinoille jatkuvasti, houkutus on lähteä kokeilemaan kaikkea nopeasti. Se voi kuitenkin lisätä kaaosta, jos käyttöönotto ei perustu selkeään ratkaistavaan ongelmaan, tietoturvaan ja työnkulkuun.
Leistin mukaan suurin virhe on se, että yritys ottaa yksittäisen työkalun käyttöön hallitsemattomasti ja antaa sille liikaa valtaa ilman riskien ymmärrystä. Tekoäly voi auttaa rakentamaan järjestystä, mutta väärin käytettynä se voi myös moninkertaistaa nykyisen sekavuuden.
Admicomin asiakasyritykset ovat automatisoineet tekoälyllä mm. dokumentointia ja työmaan aikataulutusta. Tutustu Admicom Työmaatoiminnot -ratkaisuun.
Jos tekoäly ei ole vielä yrityksessä arkeen vakiintunut työkalu, ensimmäinen askel ei ole massiivinen investointi. Podcastin asiantuntijoiden neuvojen perusteella järkevä eteneminen näyttää tältä:
Tunnista ratkaisemisen arvoinen ongelma
Etsi rutiini tai työnkulku, jossa säästö voidaan todentaa nopeasti
Hyödynnä olemassa olevia järjestelmiä ja niiden tekoälyominaisuuksia
Osallista organisaatiosta ihmiset, jotka tuntevat arjen työn ja ovat uteliaita kokeilemaan
Mittaa hyöty, opi ja laajenna seuraavaan käyttötapaukseen
Pöntinen korostaa myös organisaation osallistamista:
”Osallistaisin koko organisaatiota, koska tekoäly on siinä mielessä kuin happi, koska se on kaikkien saatavilla nykyään.”
Tekoälyn käyttöönotto ei siis ole vain IT-projekti. Ilman toimintatapojen, osaamisen ja johtamisen muutoksia tekoälystä ei saada hyötyjä irti.
Podcastin viesti on selvä: kaikkea ei tarvitse tehdä heti, mutta täysin sivuun jääminen on riski. Jos osa yrityksistä pystyy tekemään tarjouslaskentaa, määrälaskentaa, dokumentointia tai suunnittelun tarkistusta moninkertaisesti nopeammin ja tarkemmin, kilpailuero alkaa kasvaa.
Leisti kuvaa tätä potentiaali-gapiksi: mitä enemmän tekoälyn mahdollisuudet kehittyvät, sitä suuremmaksi ero kasvaa tekoälyä hyödyntävien yritysten ja niiden yritysten välillä, jotka eivät sitä vielä hyödynnä.
Rakennusalalla tekoälyn arvo ei synny hypestä. Se syntyy siitä, että rutiinit nopeutuvat, tieto löytyy, päätöksenteko paranee ja ihmisille jää enemmän aikaa asiantuntijatyöhön.
Rakennusalan korjaussarja -podcastin jaksossa “Tekoäly rakennusalalla – Hypeä vai hyötyä?” keskusteltiin käytännönläheisesti siitä, missä tekoälystä on jo nyt hyötyä, miksi data ratkaisee ja miten rakennusalan yritykset voivat lähteä liikkeelle ilman turhaa teknologiahurmosta. Katso tai kuuntele koko jakso alta tai Spotifyssa.
Mukana keskustelemassa:
Simo Leisti, toimitusjohtaja, Admicom
Elina Pöntinen, Founder, Corento & Head of Business Development, Prefekt
Matias Rajapuro, projektipäällikkö, Tahcon