RaksaBarometri 2026 -tutkimus on julkaistu. Admicomin ja KIRAHubin toteuttama tutkimus tarkastelee, miten rakennusalan pk-yritykset ovat pärjänneet haastavassa markkinassa ja mitkä tekijät näyttävät liittyvän parempaan kannattavuuteen.
Tutkimukseen vastasi 159 rakennusalan yritysten edustajaa. Vastaajajoukko koostui pääosin toimitusjohtajista, omistajayrittäjistä sekä muista liiketoiminnan ja projektitoiminnan johtamisesta vastaavista henkilöistä. Kyselyaineistoa täydennettiin neljällä syventävällä yrityshaastattelulla.
Tutkimuksen keskeinen havainto on, että rakennusalan vaikea markkinatilanne ei ole vaikuttanut kaikkiin yrityksiin samalla tavalla. Vaikka kilpailu on kiristynyt ja katteet ovat paineessa, osa yrityksistä on onnistunut parantamaan kannattavuuttaan myös haastavassa suhdanteessa.
RaksaBarometrin mukaan 43 prosenttia vastaajayrityksistä raportoi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Kannattavuuttaan oli parantanut 40 prosenttia vastaajista. Samaan aikaan 32 prosenttia yrityksistä ilmoitti kannattavuutensa heikentyneen.
Tulokset kertovat rakennusalan yritysten eriytymisestä. Markkina on ollut monille vaikea, mutta tutkimuksen perusteella osa yrityksistä on pystynyt rakentamaan kannattavuutta aktiivisen markkinaotteen, systemaattisen johtamisen ja tarkemman projektivalinnan avulla.
“Tutkimuksesta käy ilmi, että vaikeassa markkinassa pitää osata sanoa myös ei. Valikoivuus ei synny varovaisuudesta vaan vaihtoehdoista. Aktiivinen asiakastyö antaa yritykselle mahdollisuuden valita ne hankkeet, joiden varaan kannattavaa kasvua kannattaa rakentaa. Jokainen voitettu tarjous ei ole yritykselle hyvä kauppa”, sanoo Admicomin toimitusjohtaja Simo Leisti.
Tutkimuksessa rakennusalan yritysten suurimmaksi yksittäiseksi liiketoimintariskiksi nousi hintakilpailu. Sen tunnisti merkittäväksi riskiksi 64 prosenttia vastaajista. Toiseksi yleisin riski oli heikko kate projekteissa, jonka tunnisti 42 prosenttia vastaajista. Kustannusten nousun mainitsi 39 prosenttia ja kysynnän heikkouden 36 prosenttia vastaajista.
Tulokset kuvaavat markkinaa, jossa yritykset joutuvat tasapainoilemaan työn riittävyyden, hinnoittelun ja kannattavuuden välillä. Lähes puolet vastaajista oli vastannut kiristyneeseen markkinaan hyväksymällä aiempaa matalampia katteita.
Samalla tutkimus osoittaa, että pelkkä hintaan perustuva kilpailu ei ole kestävä tie menestykseen. Paremmin pärjänneitä yrityksiä yhdistivät erityisesti kyky valita oikeita projekteja, seurata kannattavuutta ajoissa ja kehittää pitkäaikaisia asiakassuhteita.
RaksaBarometrin mukaan rakennusalan yritykset hakevat katetta ennen kaikkea tarkasta tarjous- ja määrälaskennasta, osaavasta henkilöstöstä sekä oman tuotannon tehokkuudesta. Tarkka tarjous- ja määrälaskenta nousi tärkeimmäksi katteen rakentajaksi: sen tunnisti keskeiseksi tekijäksi 61 prosenttia vastaajista.
Vastaavasti katteen suurimmat vuotokohdat liittyivät laskentavirheisiin, liian optimistisiin tarjouksiin, aikatauluviiveisiin ja työn tuottavuuden ongelmiin. Yli puolet vastaajista tunnisti laskentavirheet tai liian optimistisen tarjouksen yleisimmäksi syyksi sille, että projektin kannattavuus jää tavoitteista.
Tutkimuksessa korostuu, että kannattavuus ei synny vain työmaan tehokkaasta toteutuksesta. Usein ratkaisevat päätökset tehdään jo ennen projektin alkamista: mitä tarjotaan, kenelle tarjotaan ja millä riskitasolla.
Tutkimuksessa kannattavuuttaan parantaneet yritykset arvioivat digitaalisen kyvykkyytensä, järjestelmäintegraationsa ja kykynsä ennakoida poikkeamia muita vahvemmiksi. Tekoälyn hyödyntäminen on silti rakennusalalla vielä varhaisessa vaiheessa: 30 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei käytä tekoälyä toiminnassaan lainkaan.
Niissä yrityksissä, joissa tekoälyä jo hyödynnetään, käyttö painottuu erityisesti dokumentointiin ja tarjousasiakirjojen laatimiseen. Projektiseurannassa, poikkeamien tunnistamisessa ja resurssisuunnittelussa käyttö on vielä selvästi vähäisempää. Tutkimuksen perusteella seuraava kehitysaskel onkin teknologian ja tekoälyn kytkeminen tiiviimmin liiketoiminnan johtamiseen, ennakointiin ja päätöksentekoon.
"Tekoälyn tarjoama lisäarvo rakennusalalla ei synny dokumenttien nopeammasta tekemisestä vaan paremmista päätöksistä. Merkittävä kilpailuetu voikin syntyä siitä, että teknologia ja tekoäly valjastetaan rutiinien tehostamisen sijaan vahvistamaan tunnistettuja menestyjien ydinkyvykkyyksiä: parempaa projektivalintaa, aikaisempaa ennakointia ja ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvaa johtamista”, toteaa Leisti.
RaksaBarometri tunnistaa paremmin menestyneitä yrityksiä yhdistäviä toimintatapoja. Niissä korostuvat aktiivinen markkinaote, projektien ja kannattavuuden systemaattinen seuranta, poikkeamien ennakointi sekä kasvun tavoittelu ilman, että kannattavuudesta tingitään.
Tutkimuksen perusteella menestys ei selity yksittäisellä tekijällä, kuten yrityksen koolla, toimialalla tai yksittäisen teknologian käytöllä. Sen sijaan paremmin menestyneet yritykset näyttävät yhdistävän useita kyvykkyyksiä: ne hakevat uusia liiketoimintamahdollisuuksia, valitsevat projektejaan tarkasti ja johtavat toimintaa ajantasaisen tiedon avulla.
Käytännön suositukset rakennusalan johdolle
Kehittäkää projektivalinnasta strateginen prosessi
Vahvistakaa asiakassuhteita ja verkostoja
Hyödyntäkää tietoa aikaisemmin
Investoikaa johtamisen kyvykkyyksiin, ei pelkästään teknologiaan
Rakentakaa kilpailuetua hinnan ulkopuolelle
RaksaBarometri tarjoaa uuden näkymän siihen, millaiset toimintamallit tukevat rakennusalan pk-yrityksiä tilanteessa, jossa markkina on edelleen kilpailtu ja kannattavuuspaineet ovat kovia.
“Rakennusalan kehittäminen tarvitsee yhteistä tietopohjaa ja avointa keskustelua siitä, miten yritykset voivat vahvistaa kilpailukykyään muuttuvassa markkinassa. RaksaBarometri tuo esiin tärkeitä havaintoja pk-yritysten arjesta, kannattavuuden haasteista ja niistä käytännöistä, joilla yritykset hakevat kestävää kasvua. Tällainen tieto on arvokasta koko toimialalle”, sanoo Rakennusteollisuus RT kehitysjohtaja ja KIRAHubin hallituksen puheenjohtaja Antti Aaltonen.
Tutustu RaksaBarometri 2026 -tutkimuksen tuloksiin ja lataa raportti.