Nordic Construction Forum 2026 huipentui paneelikeskusteluun, jossa pureuduttiin ajankohtaiseen kysymykseen: mitä parempi rakentaminen käytännössä tarkoittaa? Keskustelua johti Admicomin Principal Product Manager Oskari Lemmetty, ja panelisteina olivat Nimlas Finland Oy:n toimitusjohtaja Tiina Koppinen, Eltrea Group Oy:n toimitusjohtaja Janne Levävaara sekä Respect Project Oy:n toimitusjohtaja ja Habeo Group Oy:n johtoryhmän jäsen Petja Pietiläinen.
Lue tästä blogista keskustelun kohokohdat ja katso maksuton videotallenne.
Paneelikeskustelun lähtökohtana oli rakennusalan muutos. Siinä missä projektit toteutettiin aiemmin pitkälti omalla organisaatiolla, nykyisin työmailla toimii laaja joukko eri yrityksiä ja aliurakoitsijoita. Yhteistyö ei siis ole enää valinnainen lisä, vaan onnistumisen edellytys.
Koppisen mukaan varhainen sitouttaminen luo pohjan kulttuurille, jossa siiloutumisen sijaan toimitaan hankkeen parhaaksi. Näin syntyy aidosti mahdollisuus vaikuttaa suunnitteluun, aikatauluihin ja ratkaisuihin.
”Yhteistoiminnallisissa hankkeissahan tänä päivänä yritetään taklata yhteistyön haasteita ja aika hyvin on onnistuttukin. Siellä tietysti avain on se, että toimijat tuodaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan hankkeeseen ja yhteiseen päätöksentekoon. Usein näissä hankkeissa on myös käytössä erittäin hyvä digitaaliset työkalut.”
Levävaara puolestaan muistuttaa, että työmaat ovat nykyisin yrityskulttuurien sulatusuuneja. Prosessit voivat olla kunnossa, mutta ilman henkilöstöjohtamista yhteistyö ei toimi.
“Lähtökohtaisesti ollaan parhaimmillaan timanttisia prosessin ja miksei resurssienkin johtamisessa, mutta sitten sellainen aito henkilöstöjohtaminen työmaalla on meillä keskimäärin vähän lapsen kengissä. Mielestäni se on ihan avainasemassa.”
”Itse nostan myös johtamisen tärkeimmäksi asiaksi yhteistyön parantamisessa. Tekeminen ei tapahdu itsestään, vaan jonkun täytyy johtaa sitä”, Pietiläinen lisää.
Myös työmaiden johtamisessa tarvitaan joukkueen lisäksi valmentaja, kapteenisto ja huoltajat. Katso tallenteelta Pietiläisen vertaus joukkueurheiluun.
Yhteistyö konkretisoituu arjessa siinä, miten työmaata johdetaan. Keskustelussa korostetaan systemaattista johtamista ja osallistamista. Pietiläisen mukaan osallistaminen ei ole yksittäinen teko, vaan toistuva käytäntö. Heillä työmailla pidetään säännöllisiä palavereja, joissa jokaisella on mahdollisuus saada äänensä kuuluviin.
“Joillakin työmailla pidetään jopa sellaisia hyvin lyhyitä aamupalavereita joka aamu, mutta pääsääntöisesti kokoonnutaan kerran tai kaksi viikossa koko työmaan henkilöstön kanssa. Tarkoitus on, että kaikilla on paikka tuoda esille huolensa ja murheensa.”
Koppinen nostaa esiin tahtituotannon yleistymisen. Kun aikataulu on rytmitetty selkeästi ja näkyvästi, kaikki tietävät missä mennään ja missä pitäisi olla. Yhteinen näkymä parantaa tilannekuvaa ja sujuvoittaa yhteistyötä merkittävästi.
”Aikatauluttamiskäytännöt ovat kehittyneet paljon viime vuosina ja tänä päivänä aika iso osa työmaista alkaa olla tahtituotantoa. Tämä vaatii hyvää hallintaa ja sen, että kaikki tietää missä mennään. Luulen, että tämä muutos on kokonaisuutena kehittänyt paljon aikatauluviestintää.”
Samalla panelistit muistuttavat, että työt eivät aina etene suunnitellusti, ja siksi aikataulua täytyy pystyä muokkaamaan joustavasti.
Pidä työmaa tahdissa ja kaikki osapuolet ajan tasalla. Tutustu Admicomin aikatauluratkaisuihin >
Koppinen korostaa myös sujuvan tiedonkulun merkitystä. Työn sujuvuuden kannalta on oleellista, että oikea tieto on oikeaan aikaan, oikeassa paikassa, oikeassa muodossa ja oikealla henkilöllä.
”Huonosta tiedonkulusta saatetaan kärsiä esimerkiksi siten, että jotain tehdään vanhojen suunnitelmien mukaan, kun ei ole ollut viimeisintä tietoa. Tämä aiheuttaa häiriöitä, hukkaa ja kiirettä, ja luo huonon syklin toteutukseen. Sujuva yhteistyö vaatii prosessien läpinäkyvyyttä ja työkalut tukemaan sitä.”
Kuinka varmistat ajantasaisen tiedonkulun ja tilannekuvan kaikille hankkeen osapuolille? Tutustu Admicom Bauhubiin >
Keskustelussa nousee esille myös hyvien kumppanuuksien merkitys. Panelistit korostavat, että yhteisillä prosesseilla ja pitkäaikaisella yhteistyöllä pystytään parantamaan rakentamisen tehokkuutta.
”Kyllä meillä pyritään siihen, että noudatettaisiin aina tiettyä prosessia ja pystyttäisiin pitämään ainakin aliurakoitsijoiden perusrunko kasassa, koska uusien kumppanien kanssa toiminta vaatii aina harjoittelua. Siksi pitkäjänteinen yhteistyö aliurakoitsijoiden kanssa on yleensä järkevämpää”, Pietiläinen toteaa.
”Hukka kasvaa väkisin, jos aina lähdetään uudella porukalla opettelemaan alusta, sen sijaan, että pystyttäisiin syventämään oppimista vanhalla porukalla. Ihan varmasti siinä tehokkuus heikkenee”, Levävaara lisää.
Yhteistyö korostuu nimenomaan siinä, että pää- ja aliurakoitsijan prosessit sovitetaan yhteen. Levävaaran mukaan aliurakoitsijan roolissa on tärkeää mukauttaa oma toiminta päätoteuttajan rytmiin.
“Aliurakoitsijan roolissa meidän tehtävämme on luoda lisäarvoa asiakkaalle ja sovittaa omat prosessimme asiakkaan prosesseihin, joten myös työmaan hallintaan liittyvissä asioissa mennään päätoteuttajan tahtipuikon mukaan.
Merkittävä osa parempaa rakentamista on laadunhallinta ja siihen liittyvä dokumentointi. Koppinen mieltää laadun vahvasti osaksi yrityksen toimintakulttuuria: pelkkä valvonta tai määräysten noudattaminen ei riitä, jos tekijällä ei ole omaa vastuuta työn lopputuloksesta.
”Itse liitän laadun tuottamisen myös kulttuurin ja työturvallisuuteen. Sekä laatu että työturvallisuus ovat asioita, joissa on paljon määräyksiä ja valvontaa. Mielestäni yksistään määräysten noudattaminen ei varmista laatua, vaan pitää olla sellainen välittäminen ja ammattiylpeys siitä, mitä tekee. Kun pistetään nämä asiat yhteen, päästään timanttiseen lopputulokseen.”
Levävaara muistuttaa, että suuri osa asennuksista jää piiloon, joten ulkopuolinen valvonta ei voi korvata tekijän omaa vastuuta. Siksi työvaiheiden dokumentointi osana laadunhallintaa on tärkeää ja palvelee ennen kaikkea yrityksen omaa etua.
“On niin paljon piiloon jääviä asennuksia, että oikeastaan vain tekijä vastaa siitä, että ne on tehty niin kuin oikeasti pitää”, Levävaara korostaa.
”Dokumentointia tehdään sitä varten, että pystytään todentamaan mitä on tehty, jos myöhemmin tulee jotain epäselvyyttä. Minusta tuntuu, että viimeisten vuosien aikana myös työmailla on ruvettu ymmärtämään paremmin dokumentoinnin merkitys. Tähän vaikuttaa varmasti osittain se, että tavat tehdä dokumentaatiota ovat helpottuneet”, Pietiläinen toteaa.
Näppärä mobiilityökalu työmaan dokumentointiin – tutustu Admicom Visioniin >
Loppupuolella keskustelu kääntyy siihen, miten alaa voisi kehittää laajemmin. Koppinen korostaa alkuvaiheen yhteistyötä ja osapuolten varhaista mukaan ottamista.
”Keino tehdä parempaa rakentamista on ehdottomasti yhteistyö ja se, millä tavalla yhteistyön edellytykset pystytään luomaan heti alkuvaiheessa: otetaan osapuolet aikaisemmin mukaan ja tehdään ratkaisuja hankkeen parhaaksi.”
Levävaara nostaa esiin myös hankintakriteerit. Hänen mukaansa pelkkä halvin hinta ei voi olla ainoa valintaperuste, jos tavoitteena on laadukas ja sujuva toteutus.
”Nyt tietysti markkinakin ohjaa siihen, että yleensä halvin hankintahinta on valintaperuste. Toivoisin, että saataisiin aliurakointiverkostoon muitakin valintakriteereitä kuin hinta, eli huomioitaisiin myös laatu ja näytöt onnistumisista aiemmissa toteutuksissa.”
Lopuksi Pietiläinen kiteyttää koko keskustelun teeman: vastakkainasettelun aika on ohi.
“Tämänkin keskustelun perusteella keskeiseksi asiaksi nousee yhdessä tekeminen ja se, että kaikki osapuolet istuisivat samalla puolella pöytää. Tässä on varmasti vielä paljon parannettavaa, mutta vanhanaikainen vastakkainasettelu tilaajan ja urakoitsijoiden välillä voitaisiin unohtaa ja tehdä parhaamme hankkeen eteen kaikki yhdessä.”
Parempi rakentaminen ei siis synny yhdestä työkalusta tai yksittäisestä prosessista. Se syntyy yhteistyöstä, johtamisesta, kulttuurista ja siitä, että kaikki kokevat olevansa osa samaa kokonaisuutta.
Tilaisuuden lopussa jokaista panelistia pyydetään kertomaan konkreettinen esimerkki keinosta, jolla heidän yrityksissään on pystytty parantamaan tuottavuutta. Tällaisia teemoja vastauksissa nousi esiin:
Katso tarkemmat vastaukset kysymyksiin ja koko paneelikeskustelun tallenne tästä: