Henkilöstökyselyt ovat yksi tapa kartoittaa työpaikan hyvinvointia. Hyvillä tuloksilla on helppoa ja kivaa paukuttaa henkseleitä, mutta kannattaako silloin nostaa jalat pöydälle? Entä jos yksi tai useampi osa-alue sakkaa tai jonkun tiimin tulokset suorastaan sukeltavat? Hyvinvoiva työyhteisö on merkittävä tekijä yrityksen kannattavuuteen.
Henkilöstön tyytyväisyyden, hyvinvoinnin, fiiliksen ja vireen kartoittamiseen, mittaamiseen ja arviointiin on monenlaisia työkaluja, joista yleisimpiä ovat erilaiset henkilöstökyselyt. Niitä hyödynnetään yrityksissä ahkerasti – joissain työntekijät antavat arvionsa työfiiliksestään jopa päivittäin.
Kyselyiden toteuttamisen ei kuitenkaan pitäisi olla mikään itsetarkoitus: jos tuloksia ei käydä läpi tai ne eivät johda mihinkään, voi niihin vastaaminen olla pahimmillaan jopa (työ)ajanhukkaa. Tuloksia kannattaa siis aktiivisesti hyödyntää yrityksen kehityksen tukena.
Mitä jos henkilöstökyselyiden tulokset kertovat haasteista?
Jos tulokset eivät mieltä ylennä, miten tarttua härkää sarvista? Tässä muutama ajatus, joilla voi lähteä liikkeelle!
1. Pysähdy tutkimaan tuloksia
Miltä iso yleiskuva näyttää? Ovatko tulokset muuttuneet edelliseen kyselyyn verrattuna? Onko muutos tapahtunut kautta linjan vai yksittäisessä tiimissä tai osastolla? Onko juuri heidän työarjessaan ollut erityisiä haasteita, jotka voisivat selittää muutosta? Mikä on vastaajajoukon koko?
Jotta ei ammuta kärpästä singolla, on tärkeää tunnistaa, missä muutos on tapahtunut. On turha käynnistää massiivisia, koko yrityksen kattavia kehittämistoimia, jos työfiilis on notkahtanut yhdellä osastolla vaikkapa sisäisten ristiriitojen tai tilapäisesti liian suureksi kasvaneen työkuorman vuoksi. Tällöin tilannetta on järkevintä lähteä purkamaan juuri kyseessä olevan porukan kanssa.
2. Selvitä, mitä muutoksen takana piilee
Aina muutoksen syytä ei pysty päättelemään päältä päin. Silloin ei kannata jäädä arvailemaan tai ihmettelemään, vaan rapsutella juurisyitä esiin pintaa syvemmältä. Henkilöstökyselyt ja niiden tulokset antavat suuntaviivoja näiden löytämiseksi.
Tuloksia voi käydä läpi esim. tiimipalaverissa keskustellen tai kahdenkeskisissä juttuhetkissä. Pyydä tiimiläisiä avaamaan rohkeasti havaintojaan ja kokemuksiaan vastaustensa taustalla! On vaikea petrata, jos ei tiedä, mistä kenkä puristaa.
3. Sopikaa kehittämistoimista
Kun kehittämiskohteet on tunnistettu, on aika miettiä, mitä niille tehdään. Liian isoa kakkua ei kuitenkaan kannata haukata kerralla: 1-2 ajatuksella valittua kehittämiskohdetta kerrallaan riittää mainiosti. Miettikää yhdessä, mitä tavoittelette, miltä hyvä näyttää ja millaisilla toimilla sinne pääsette.
Muista myös vastuuttaa tiimiä: kukaan ei pysty tekemään muutosta yksin. Sopikaa myös kehittymisen seurannasta eli siitä, miten varmistatte, että tilanne muuttuu haluamaanne suuntaan. Antakaa matkan varrella palautetta toisillenne tavoitteen mukaisesta toiminnasta ja juhlistakaa aikanaan sen saavuttamista!
Henkilöstökyselyt kertovat myös hyviä uutisia
Entä sitten, jos kaikki onkin loistavasti tai vähintäänkin ihan ok? Kun tilanne on hyvä, kannattaa miettiä myös siihen vaikuttavia asioita.
1. Tunnistakaa hyvä ja pitäkää siitä kiinni
Onko tiimissä erityisiä toimintatapoja tai vaikkapa viestintäkulttuuri, joka ylläpitää ja ruokkii hyvää?
Pyrkikää tunnistamaan tällaisia tekijöitä ja vaalikaa niitä myös jatkossa. Omia oppeja, oivalluksia ja parhaita käytäntöjä kannattaa jakaa myös muille!
2. Ennakoikaa uhkia
Joskus voi olla hyvä miettiä, onko jotain, mikä voisi rikkoa hyvän ja voisiko siihen varautua ennakolta.
Miten saadaan hyvä vire jatkumaan, jos vaikkapa tiimin arvostettu ja tykätty avainhenkilö vaihtuu?
3. Aina voi viilata!
Tyytyväisimmässäkin tiimissä on jotain, mitä voidaan hienosäätää. Jos sellaista ei löydy käytössä olevalla kyselytyökalulla, kehittämiskohteita voi miettiä myös sen ulkopuolelta.
4. Taputtakaa toisianne olkapäille!
Aina kehittämiskohteita ei tarvitse eikä kannata lähteä suurennuslasilla etsimään. Työfiilistä, -hyvinvointia ja -tyytyväisyyttä voi nostattaa jopa parhaiten se, kun todetaan, että ”meillä menee nyt tosi hyvin”.
Hyvät tulokset eivät ole itsestäänselvyys, joten niitä on syytä juhlia. Samalla voi kiittää tiimiä, työkavereita ja esihenkilöä siitä, että töissä on mukavaa!
Helena Marjokorpi
Helena työskentelee Admicomilla henkilöstöpäällikkönä. Rekrytointien lisäksi hänen työnkuvaansa kuuluu mm. työsuhteiden elinkaaren hoitaminen sekä Admicomin henkilöstöasioiden ja työntekijäkokemuksen kehittäminen. Helenan töiden ulkopuolinen aika kuluu pääsääntöisesti perheen parissa, liikkuen ja kirjoja kuunnellen tai lukien. Niiden lisäksi hänet tekee onnelliseksi tuore pulla ja kupillinen teetä.