Rakennusalalla eletään poikkeuksellisen haastavia vuosia. Silti pinnan alla näkyy positiivisia merkkejä: tarjouskannat vahvistuvat, käynnistyviä hankkeita suunnitellaan yhä enemmän ja rahoittajat katselevat markkinaa varovaisen toiveikkaina. Juuri nyt ratkaistaan, mitkä yritykset ovat valmiita kasvuun, kun nousu todella alkaa.
RaksaTalkin uusimmassa jaksossa sukellettiin tähän teemaan yhdessä Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Erno Jeskasen, Admicomin toimitusjohtaja Simo Leistin ja haastattelijana toimineen Admicomin Anna-Maija Ijäksen kanssa. Keskustelu avasi harvinaisen selkeästi, mitä rahoittaja oikeasti katsoo ja mitä yritykset voivat tehdä kasvattaakseen luottamusta ja mahdollisuuksiaan onnistua.
Lue tästä blogista keskustelun kohokohdat ja lataa maksuton webinaaritallenne.
Markkinassa pinnan alla kuplii jo
Keskustelu alkoi markkinatilanteen kartoituksella. Jeskanen kuvaili kulunutta vuotta rehellisesti mutta toiveikkaasti:
“Tämä vuosi on ollut pettymys siitä, mitä viime vuodesta odotettiin. Talouskasvu ja kuluttajien luottamus ovat alhaalla ja se näkyy rakentamisessa. Silti asuntolainahakemusten määrä on kasvanut ja uusista rakentamisen aloituksista keskustellaan enemmän, mitkä tuovat valoa tunnelin päähän.”
Myös Leisti on havainnut asiakkaiden keskuudessa muutoksen. Tarjouskannat ovat vahvistuneet, vaikka tilauskannat eivät vielä ole ehtineet seurata perässä:
“Aallonpohja saavutettiin tänä vuonna ja nyt ollaan paremman ajan kynnyksellä. Asiakkaat ovat kertoneet, että tarjouskanta on tosi vahva, mutta se ei ole vielä kääntynyt tilauskannaksi. Markkinassa on patoutunutta kysyntää ja sen liikkeelle lähtö tulee dominoefektinä, kun esimerkiksi taseessa olevia asuntoja saadaan myytyä markkinaan. Paremman ajan merkit ovat ilmassa ja uskon, että ensi vuonna markkina paranee vähitellen kiihtyvällä vauhdilla.”
Rakentaminen on syklinen ala ja merkit viittaavat siihen, että pohja on saavutettu. Heikossa markkinatilanteessa korjausrakentaminen on vetänyt paremmin, ja monet yritykset ovat suunnanneet osaamistaan uusiin kasvualueisiin, kuten teollisuus- ja datakeskusprojekteihin. Kun markkina siirtyy kasvuvaiheeseen, nousevat työvoiman saatavuus ja yritysten omat kasvun edellytykset yhä tärkeämpään rooliin:
“Suurin työvoimapula tulee varmaan olemaan kasvukeskuksissa. Kun lähdetään vääjäämättä nousemaan ylöspäin, niin tullaan näkemään nousukauden lieveilmiöitä. Tämä on mielestäni herkullinen keskustelunaihe, että miten varmistetaan yritysten olevan valmiita ja että niillä on taloudelliset edellytykset lähteä tekemään kasvua.”, Leisti kuvailee.
Rahoittajan näkökulmasta onnistunut hanke lähtee hyvistä valmisteluista
Yksi RaksaTalk-jakson oivallus oli, kuinka paljon rahoittajan ja rahoitusta hakevan yrityksen suhde on muuttunut. Jeskanen kokee, että vastakkainasettelun sijaan kyse on nykyään kumppanuudesta:
”Me olemme pankissa palvelualalla ja ajattelen niin, että olemme enemmän samalla puolella pöytää asiakkaan kanssa, kun projekteja ja rahoitusta käydään läpi. Pankin näkökulmasta on totta kai tärkeää hallita luottojen riskiä ja takaisinmaksua, mutta yhteisesti sparrataan ja käydään hankkeet laskelmineen hyvin läpi etukäteen, että millaisella rakenteella rahoittamista pystytään edistämään.”
Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Ainakin seuraavaa:
- Hankkeen kassavirrat ja budjetti on arvioitu realistisesti
- Herkkyysanalyysit ja riskiarviot on käyty avoimesti läpi
- Alihankkijoista, kumppaniverkostosta ja sopimuksista on saatavilla selkeä kokonaiskuva
- Projektista on käytettävissä läpinäkyvää ja luotettavaa tietoa jo suunnitteluvaiheessa
- Yritys hallitsee vastuullisuuteen liittyvät ESG-näkökulmat ja yrityksen vastuut ovat selkeät
Rahoittaja ei voi tehdä päätöksiä sokkona. Siksi yrityksen tulee rakentaa rahoittajalle selkeä tilannekuva, jonka perusteella pankki pystyy arvioimaan hankkeen riskejä ja mahdollisuuksia yhdessä yrittäjän kanssa.
Luottamus syntyy ajoissa kerrotuista faktoista
Puhe siirtyi pian siihen, miten luottamus rakennusyrityksen ja pankin välillä rakentuu – ja miten se voi myös murentua. Jeskasen mukaan ongelmat liittyvät usein puutteisiin viestinnässä:
”Luottamus heikkenee ja pankilla alkaa varoituskellot soida, jos projektit eivät mene suunnitelman mukaisesti ja se tulee jälkikäteen yllättäen tietoon. Budjetit voivat olla pielessä joko ylioptimismin tai arviointivirheiden vuoksi, mutta valitettavasti on myös tapauksia, joissa valmiusastetodistukset eivät ole olleet relevantteja tai projektille annettua rahoitusta on käytetty peittelemään muiden projektien kustannuksia. Silloin pankin näkökulmasta on aika vaikea hallita sitä tilannetta.”
Leisti muistutti, että taustalla voi olla myös vanhoja toimintatapoja ja raportointia, jotka eivät enää vastaa tämän päivän tarpeisiin. Hänen mukaansa rakennusalan olisi aika uudistua ja siirtyä esimerkiksi reaaliaikaiseen valmistusasteen seurantaan:
”Näen paljon mahdollisuuksia murtaa perinteistä tapaa toimia. Esimerkiksi projektitoimituksiin laitetaan usein valmistusasteisiin liittyvät maksuerät aina samalla tavalla. Yksi LVI-töitä tekevä asiakkaamme kehitti teollisuuden rakentamisen puolella uuden tavan jaksottaa hanke valmistusasteen mukaan, jolloin maksuaikataulu seurasi todellista kassavirtaa ja työn edistymistä. Tällainen avoimuus voisi olla tulevaisuutta myös pankin suuntaan, mitä voisi myös rikastaa esimerkiksi työmaadokumentoinnilla."
Suurempi läpinäkyvyys ja reaaliaikainen tieto luovat edellytyksiä uudenlaiselle yhteistyölle myös pankin kanssa. Esimerkiksi Admicom Ultimassa on valmistusasteprosentti, joka elää koko ajan tilanteessa ja seuraa toteumaa prosenttina.
"Datalla johtaminen on se, mikä lopulta ohjaa koko hommaa – sen perusteella voi tehdä oikeat toimenpiteet ja varmistaa, että kate syntyy oikeassa kohdassa." Lue Franklinin kokemuksia Ultiman käytöstä.
Kannattava kasvu edellyttää ammattimaista toimintaa
Markkinatilanteesta riippumatta etulyöntiasemaa saavat yritykset, jotka osaavat laskea hankkeensa oikein ja johtaa talouttaan systemaattisesti. Leisti kuvaili, miten selkeästi menestyvien ja vaikeuksissa olevien yritysten erot näkyvät asiakaskohtaamisissa:
“Ollaan paljon keskusteltu asiakkaiden kanssa siitä, millä menestys luodaan. Ne kannattavat rakennusyhtiöt, joita olen nähnyt, eivät tee tulosta tuurilla. Se perustuu siihen, että osaaminen, jota opitaan projekteissa, tuodaan takaisin suunnitteluprosessiin ja laskentaan. He osaavat laskea ammattimaisesti, tietävät mitkä projektit kannattaa voittaa ja miten riskejä hallitaan. Ja se näkyy siinä, että he ovat tässäkin markkinatilanteessa kasvaneet kymmeniä prosentteja vuodessa kannattavasti.”
Jeskanen jatkaa:
"Se on juurikin näin. Tuurilla voit tehdä yhden projektin kannattavasti, mutta jotta se on pitkäjänteistä, niin se vaatii ammattitaitoa, mikä ehdottomasti lisää luottamusta."
Leisti kertoi myös esimerkin asiakasyrityksestä, jonka tilannekuva oli aiemmin hajonnut ulkoistettujen toimintojen ja uuden järjestelmän myötä:
“Meille tuli asiakas, joka oli puolitoista vuotta sitten vaihtanut järjestelmää ja ulkoistanut tiettyjä toimintojaan kumppanille, joka ei pystynyt tuomaan yritykselle tilannekuvaa. Yritys oli kymmenien miljoonien kokoluokkaa ja puolessatoista vuodessa talous oli täysin sekaisin. Jatkuvan tilannekuvan ylläpitäminen on menestymisen edellytys. Sama koskee niin uusia yrittäjiä kuin pidempäänkin alalla toimineita yrityksiä.”
Haluatko selkeämmän tilannekuvan, joka helpottaa myös rahoituksen saamista? Tutustu Admicom Ultima -toiminnanohjausjärjestelmään.
Strategialla on väliä yrityksen koosta riippumatta
Keskustelussa päädyttiin puhumaan myös strategiasta, jonka puute on yksi rakennusalan hiljaisista kompastuskivistä, etenkin pienemmissä ja keskisuurissa yrityksissä. Jeskasen mukaan strategian tulisi ohjata kaiken kokoisia yrityksiä:
”Onko mitään syytä, miksei jokaisella yrityksellä pitäisi olla strategiaa? Ei sen tarvitse olla konsultin tekemä monimutkainen esitys, vaan selkeä näkemys siitä, mitä tämä yritys on tekemässä, mihin se on menossa ja millä taloudellisilla reunaehdoilla.”
Leisti täydensi ajatusta korostamalla fokuksen merkitystä. Menestyneet yritykset ovat usein tehneet selkeitä valintoja siitä, missä ne haluavat olla parhaita:
“Strategia on valintoja. Ne, jotka ovat pärjänneet tässä markkinassa, ovat valinneet tietyn segmentin – vaikka arvokiinteistöjen saneeraukset, tietyt korjausrakentamisen kohteet tai datacenterit – ja rakentaneet osaamisensa sen ympärille. Generalistin on tosi vaikea menestyä kaikkialla. Fokus tuo kilpailuetua.”
Jeskasen mukaan myös ammattimainen hallitustyö on asia, jonka liian harva pk-yritys hyödyntää:
“On paljon yrityksiä, jotka voisivat hyötyä siitä, että hallituksessa olisi ulkopuolista strategian kannalta oleellista osaamista, jota yritykseltä itseltään ei löydy. Sitä tehdään paljon muilla toimialoilla ja se on voimavara, jota kannattaa harkita.”
Valmistaudu kasvuun nyt – ei vasta nousun alettua
Rakennusalalla keskiössä on usein työmaan toiminta. Kasvun mahdollistava työ tehdään kuitenkin yhtä paljon toimistossa kuin kentällä. Leisti kiteytti tämän osuvasti:
“Suomessa on valtavan osaava rakentamisen kulttuuri työmaalla. Mutta kun ajat ovat tiukat, toimisto korostuu – laskenta, suunnittelu, talouden ylläpito. Tilannekuvan johtaminen ja kassavirran hallinta on oltava yhtä kovalla tasolla kuin se kädenjälki siellä työmaalla. Ne, jotka panostavat tähän, ovat voittajia myös kasvussa.”
Rahoituksen saaminen on helpompaa ja Jeskasen mukaan pankillekin päätöksenteko on helpompaa, kun taustatyöt on tehty huolella:
"Kun hankkeeseen lähdetään, niin riski on yhteinen ja pankki mahdollistaa sen rahoittajana. Mitä perusteellisemmin yrityksessä on tehty kotityöt, ja jos siihen pystyy yhdistämään jatkuvaa seurantaa, niin se totta kai pienentää riskiä. Rahoituksen myöntäminen on vaikeaa, jos ei mahdotonta ilman kunnollisia laskelmia, eli siihen kannattaa kyllä panostaa."
Kun markkina alkaa piristyä – ja keskustelun perusteella se alkaa – yritykset eivät lähde samalta viivalta. Edellä ovat ne, jotka:
- Tietävät tarkasti, missä projektinsa menevät
- Laskevat hankkeet ammattimaisesti
- Johtavat kassavirtaa ja riskejä
- Rakentavat rahoittajan kanssa avointa yhteistyötä
- Tekevät selkeitä strategisia valintoja
Katso koko keskustelu
Nooa Säästöpankin toimitusjohtaja Erno Jeskanen ja Admicomin toimitusjohtaja Simo Leisti vierailivat Admicomin Anna-Maija Ijäksen haastateltavana 9.12.2025 järjestetyssä RaksaTalk-webinaarissa Rahoitus kuntoon! Pankin vinkit rakennusalan yrittäjälle. Noin 45 minuutin mittaisesta tallenteesta löydät lisää näkemyksiä rakennusalan yritysten kasvun mahdollistamisesta, rahoituksesta sekä toimivasta kumppanuudesta pankin kanssa.
