Miksi osa rakennusalan pk-yrityksistä menestyy, vaikka markkina on ollut poikkeuksellisen vaikea?

Rakennusala ei ole viime vuosina ollut yksi yhtenäinen markkina. Saman suhdanteen sisällä osa yrityksistä on joutunut puolustamaan katteitaan, tinkimään hinnoistaan ja elämään lyhyemmän tilauskannan varassa. Samaan aikaan osa yrityksistä on onnistunut kasvattamaan liikevaihtoaan ja parantamaan tuloksentekoaan.

Blogin keskeiset havainnot

• RaksaBarometri 2026 osoittaa, että rakennusalan pk-yritysten kehitys on eriytynyt: osa yrityksistä on parantanut kannattavuuttaan vaikeasta markkinasta huolimatta.
• Paremmin pärjääviä yrityksiä yhdistävät aktiivinen markkinaote, huolellinen kohdevalinta, tiedolla johtaminen ja kannattavan kasvun tavoittelu.
• Haastattelujen perusteella ratkaisevaa ei ole kaikkien projektien tavoittelu, vaan tarkempi valinta jo tarjousvaiheessa.
• Digitaaliset ratkaisut tukevat ennakointia, mutta kilpailuetu syntyy siitä, miten tietoa käytetään päätöksenteossa.
• Tutkimus tarjoaa rakennusalan johdolle näkymän siihen, millaiset toimintatavat liittyvät parempaan kannattavuuden kehitykseen.

RaksaBarometri 2026 -tutkimuksen mukaan hieman alle puolet rakennusalan pk-yrityksistä raportoi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Vielä kiinnostavampaa on, että 40 prosenttia yrityksistä kertoo kannattavuutensa parantuneen, vaikka markkina on ollut poikkeuksellisen vaikea.

Rakennusteollisuus RT:n suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen tuotanto supistui vuosina 2023–2024 poikkeuksellisen voimakkaasti, ja markkinan elpyminen on edennyt odotettua hitaammin. Vaikka vuoden 2025 aikana rakentamisen näkymissä on nähty ensimmäisiä varovaisia merkkejä käänteestä, luottamusindikaattorit ovat edelleen historiallisen matalalla tasolla ja epävarmuus markkinan kehityksestä jatkuu. 

Tutkimuksen mukaan paremmin pärjäävien yritysten ero ei näytä syntyvän siitä, että ne tekevät muita enemmän töitä, vaan siitä, että ne tekevät parempia päätöksiä aikaisemmin. Yritykset eivät lähde mukaan jokaiseen tarjouskilpailuun, vaan arvioivat tarkemmin, millaisissa hankkeissa yrityksellä on mahdollisuus onnistua kannattavasti. Samalla yrityksen johto ymmärtää, mistä kate syntyy, missä vaiheessa se voi kadota ja milloin tieto pitää saada johdon käyttöön, jotta suuntaa voidaan vielä korjata.

RaksaBarometri 2026: Liikevaihdon ja kannattavuuden kehitys viimeisen 12kk aikana

Miksi osa rakennusalan yrityksistä pärjää muita paremmin?

Rakennusalan viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen raskaita. Korkojen nousu, investointien hidastuminen, uudisrakentamisen voimakas lasku ja kiristynyt kilpailu ovat pakottaneet yritykset toimimaan markkinassa, jossa töitä ei ole ollut tarjolla samalla tavalla kuin aiempina vuosina.

Tällaisessa tilanteessa olisi helppo olettaa, että lähes kaikkien yritysten kehitys näyttää samalta: liikevaihto laskee, katteet ohenevat ja investointihalukkuus vähenee. RaksaBarometri 2026 kertoo toisenlaisen tarinan.

Tutkimuksen mukaan hieman alle puolet vastaajayrityksistä raportoi liikevaihtonsa kasvaneen viimeisen 12 kuukauden aikana. Samaan aikaan 40 prosenttia yrityksistä kertoo kannattavuutensa parantuneen. Toisaalta lähes kolmannes raportoi kannattavuuden heikentyneen.

Kannattavuus on tärkein kehityskohta 46 %:lle vastaajista 

Rakennusalan vaikeudet eivät siis ole vaikuttaneet kaikkiin yrityksiin samalla tavalla. Osa yrityksistä on joutunut puolustuskannalle. Osa on onnistunut vahvistamaan asemaansa. 

Kyse ei näytä olevan vain siitä, missä segmentissä yritys toimii tai kuinka suuri se on. Sama markkina voi olla yhdelle yritykselle uhka ja toiselle mahdollisuus, riippuen siitä, millaisia päätöksiä yritys tekee asiakkaista, projekteista, hinnoittelusta ja johtamisesta.

Miksi kannattava kasvu erottaa paremmin pärjäävät rakennusyritykset?

Rakennusalalla kasvu voi näyttää ulospäin hyvältä. Isompi liikevaihto, enemmän projekteja ja täysi tilauskirja luovat helposti vaikutelman vahvasta tekemisestä. Tutkimuksen haastattelut nostavat kuitenkin esiin toisenlaisen mittarin: kasvun laadun.

“Kasvua ei tehdä kannattavuuden kustannuksella. Jos sitä ei pystytä tekemään järkevästi, silloin se ei ole oikeanlaista kasvua", totesi Ville Pekkarinen, NK Tekniikka Oy:n toimitusjohtaja.

Tämä ajatus kulkee läpi RaksaBarometrin aineiston. Vaikeassa markkinassa kasvu ei ole itseisarvo. Yritykselle voi olla jopa vaarallisempaa voittaa vääränlaisia hankkeita kuin jäädä niistä ulos.

Katteistaan on karsinut 46 % yrityksistä 

Kun hintakilpailu kiristyy, houkutus täyttää kapasiteettia matalammilla katteilla kasvaa. Lyhyellä aikavälillä se voi pitää työmaat käynnissä ja henkilöstön työllistettynä. Pitkällä aikavälillä se voi kuitenkin heikentää yrityksen tuloksentekokykyä ja riskinkantokykyä.

RaksaBarometrin perusteella paremmin pärjäävät yritykset näyttävät suhtautuvan kasvuun kurinalaisemmin. Ne eivät arvioi onnistumista vain sen perusteella, kuinka paljon uutta työtä saadaan sisään, vaan sen perusteella, millaista työtä yritys ottaa vastaan.

Miten kohdevalinta vaikuttaa rakennusyrityksen kannattavuuteen?

Yksi tutkimuksen vahvimmista viesteistä liittyy kohdevalintaan. Rakennusalan yritysten arjessa tämä näkyy yksinkertaisena mutta vaikeana kysymyksenä: mitä jätetään tarjoamatta?

“Nykyään käytämme enemmän aikaa siihen, mitä jätämme tarjoamatta, kuin siihen mitä tarjoamme.” totesi Ville Valkama, Lempäälän Rakentajien toimitusjohtaja. 

Lause osuu rakennusalan nykytilanteen ytimeen. Kun tarjouskilpailuja on enemmän ja kilpailu yksittäisistä hankkeista kovempaa, jokainen tarjous ei ole mahdollisuus. Osa niistä on riski.

Tutkimuksen perusteella katetta rakennetaan erityisesti tarjousvaiheessa, tarkan tarjous- ja määrälaskennan, osaavan työnjohdon sekä tehokkaan projektitoteutuksen avulla. Vastaavasti katetta syövät usein jo tarjousvaiheessa syntyneet virhearviot, liian optimistinen hinnoittelu, aikatauluviiveet ja työn tuottavuuden ongelmat.

Hintakilpailu on suurin liiketoiminnallinen riski

Haastatteluissa toistui havainto, että suuri osa projektin taloudellisesta lopputuloksesta ratkaistaan jo ennen kuin työmaa alkaa.

“Pääosin hankkeen kannattavuus ratkaistaan siinä vaiheessa, kun tarjous lähetetään. Paraskaan tuotannonohjaus ei korjaa väärin hinnoiteltua hanketta", kuvailee Petja Pietiläinen, Respect Project Oy:n toimitusjohtaja.

Tämä muuttaa tapaa katsoa rakennusyrityksen johtamista. Kannattavuus ei synny vain siitä, miten tehokkaasti työmaa toteutetaan. Se syntyy myös siitä, millä ehdoilla työmaa ylipäätään otetaan vastaan.


RaksaBarometri 2026: Katteen rakentuminen ja sulaminen projektin eri vaiheissa

Aktiivinen markkinaote ei tarkoita, että kaikkea kannattaa tavoitella

RaksaBarometri tunnistaa paremmin pärjäävissä yrityksissä kolme toistuvaa piirrettä: aktiivinen markkinaote, tiedolla johtaminen ja kannattava kasvu. Näistä ensimmäinen voidaan ymmärtää helposti väärin. Aktiivinen markkinaote ei tarkoita sitä, että yritys osallistuu jokaiseen tarjouskilpailuun tai tavoittelee kasvua hinnalla millä hyvänsä.

Tutkimuksen perusteella aktiivisuus tarkoittaa pikemminkin sitä, että yrityksellä on tunnistettu tapa hankkia kannattavia projekteja. Joillakin se perustuu järjestelmälliseen uusasiakashankintaan. Toisilla pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin, verkostoihin ja referensseihin. Haastatteluissa tämä nousi esiin erityisen vahvasti.

“Parhaat hankkeet eivät yleensä tule avoimista tarjouskilpailuista. Ne tulevat asiakkailta, jotka jo tuntevat meidät.” 
Ville Pekkarinen, toimitusjohtaja, NK Tekniikka Oy

Tässä näkyy yksi rakennusalan hiljaisista kilpailueduista. Kun markkina kiristyy, tunnettuus, luottamus ja pitkä asiakassuhde voivat suojata yritystä puhtaalta hintakilpailulta. Hinta ei katoa päätöksenteosta, mutta se ei ole ainoa peruste.

RaksaBarometrin perusteella yritykset, joilla oli selkeä käsitys kannattavimpien kohteidensa lähteestä, pärjäsivät paremmin kuin yritykset, joilla tätä näkyvyyttä ei ollut.

Kannattavimmat projektit tulevat pitkäaikaisilta avainasiakkailta 

Tämä havainto siirtää keskustelun pois yksittäisistä myyntitoimista kohti strategisempaa kysymystä: tietääkö yritys, mistä sen parhaat projektit todella tulevat?



RaksaBarometri 2026: Aktiivisen asiakashankinnan yhteys kannattavuuden kehitykseen

Miten tiedolla johtaminen parantaa rakennusyrityksen kannattavuutta?

Rakennusalan yrityksissä ei yleensä ole pulaa tiedosta. Tietoa syntyy tarjouslaskennassa, työmailla, hankinnoissa, taloushallinnossa, asiakastyössä ja projektien seurannassa.

Ongelma on usein toinen: tieto tulee liian myöhään, on hajallaan tai ei muutu päätöksiksi riittävän nopeasti.

RaksaBarometrin perusteella paremmin pärjäävät yritykset erottuvat erityisesti kyvyssä tunnistaa poikkeamia ja riskejä ajoissa. Tämä on rakennusalalla ratkaisevaa, koska projektin kate ei yleensä katoa yhdessä hetkessä. Se sulaa vähitellen: pieninä aikataulumuutoksina, suunnitelmien epäselvyyksinä, työn uudelleen tekemisenä, hankintojen epäonnistumisina ja liian myöhään havaittuina kustannusylityksinä.

Haastatteluissa tämä näkyi käytännön johtamisena, ei abstraktina raportointina.

“Seuraamme hankkeita jatkuvasti. Jos laskennan ja toteuman välillä syntyy poikkeamia, ne huomataan nopeasti", kuvailee NK Tekniikan Ville Pekkarinen. 

Reagoiva yritys huomaa ongelman, kun projekti on jo kääntynyt väärään suuntaan. Ennakoiva yritys näkee merkit aiemmin ja pystyy vielä vaikuttamaan lopputulokseen.

Tutkimuksen mukaan digitaaliset ratkaisut tuottavat rakennusalan yrityksille eniten hyötyä erityisesti projektien johtamisessa, talouden näkyvyyden ja ennakoinnin parantamisessa sekä tiedonkulun tehostamisessa. Tämä tukee havaintoa, että teknologian arvo ei synny järjestelmästä itsestään, vaan paremmasta näkyvyydestä liiketoimintaan.

RaksaBarometri 2026: Digitalisaation suurin hyötyalue

Miksi digitalisaatio yksin ei riitä?

Rakennusalalla digitalisaatiosta puhutaan usein työkalujen, järjestelmien ja prosessien kautta. RaksaBarometrin aineisto viittaa kuitenkin siihen, että kilpailuetu syntyy vasta seuraavassa vaiheessa. Ei siitä, että yrityksellä on käytössä digitaalisia ratkaisuja. Vaan siitä, että niiden tuottamaa tietoa käytetään johtamisessa.

“Järjestelmä ei itsessään tee mitään. Hyöty syntyy vasta silloin, kun tietoa käytetään päätöksenteossa päivittäin.” 
kuvailee NK Tekniikan Ville Pekkarinen. 

Tämä on tärkeä erottelu. Digitalisaatio voi tehostaa yksittäisiä työvaiheita, mutta se ei automaattisesti paranna yrityksen tuloksentekokykyä. Jos tieto jää järjestelmiin, siiloihin tai yksittäisten henkilöiden varaan, se ei vielä ohjaa toimintaa.

RaksaBarometrin perusteella digitaalisesti edistyneiksi itsensä arvioivat yritykset hyödyntävät teknologiaa muita laajemmin erityisesti prosessien tehostamisessa sekä talouden näkyvyyden ja ennakoinnin parantamisessa. Samalla tutkimus muistuttaa, että aineiston perusteella ei voida osoittaa yksiselitteistä syy-seuraussuhdetta.

Digitaalisuus ei siis itsessään selitä menestystä, mutta se näyttää liittyvän niihin toimintatapoihin, joiden avulla yritykset johtavat projekteja ja liiketoimintaa järjestelmällisemmin.

Digitaalisuus tärkeä strateginen tavoite yli 50 % vastaajista

Haastatteluissa nousi esiin myös toinen käytännön haaste: tietoa on paljon, mutta kokonaiskuvan muodostaminen voi olla työlästä.

Tämä on monelle rakennusalan pk-yritykselle tuttu tilanne. Tietoa ei välttämättä puutu, mutta ilman kokonaisratkaisuita tiedon hyödyntäminen vaatii edelleen käsityötä, muistamista ja ihmisten välistä tiedonsiirtoa. Silloin tieto ei aina ehdi päätöksenteon tueksi silloin, kun sillä olisi eniten merkitystä.

NK Tekniikassa digitalisaatio ei tarkoita pelkästään teknisiä järjestelmiä, vaan ennen kaikkea reaaliaikaista tiedolla johtamista. Yrityksen toimintamalli perustuu siihen, että projektien taloudellinen seuranta ei tapahdu vasta hankkeen päätyttyä, vaan tietoa analysoidaan jatkuvasti koko projektin ajan.

"Me emme luule tai oleta mitään, vaan seuraamme hankkeita jatkuvasti. Jos laskennan ja toteuman välillä syntyy poikkeamia, ne huomataan nopeasti. Järjestelmäkokonaisuus varmistaa laadun, ympäristövastuun ja työturvallisuuden", Pekkarinen kuvaa. 

Mitä paremmin pärjääviä rakennusyrityksiä yhdistää?

RaksaBarometrin ehkä tärkein johtopäätös on, ettei paremmin pärjääviä rakennusalan pk-yrityksiä yhdistä yksi yksittäinen tekijä. Ne eivät ole vain suurempia, toimi vain helpommassa segmentissä tai pärjää vain siksi, että niillä on enemmän teknologiaa käytössä.

Tutkimuksen perusteella paremmin pärjäävät yritykset näyttävät yhdistävän useita toisiaan tukevia kyvykkyyksiä. Ne hakevat aktiivisesti oikeanlaisia mahdollisuuksia, mutta eivät kasvata liikevaihtoa katteen kustannuksella. Ne valitsevat projekteja kurinalaisesti, mutta eivät jää passiivisesti odottamaan markkinan paranemista. Ne seuraavat hankkeita systemaattisesti, mutta eivät tyydy raportointiin jälkikäteen.

Toisin sanoen ne yhdistävät kaksi asiaa, jotka rakennusalalla eivät aina kulje yhdessä: aktiivisen markkinaotteen ja vahvan johtamiskyvykkyyden.

RaksaBarometri 2026: Menestymisen nelikenttä

Nelikentän oikeaan yläkulmaan sijoittuvat yritykset ovat tutkimuksen näkökulmasta kiinnostavimpia. Ne eivät kilpaile vain hinnalla eivätkä nojaa pelkästään siihen, että nykyiset asiakkaat pitävät työtilanteen vakaana. Niiden kilpailuetu syntyy kyvystä tunnistaa oikeat mahdollisuudet ja johtaa valitut projektit kannattavasti.

Tämä ajatus muuttaa myös tapaa, jolla rakennusalan tulevaisuudesta kannattaa puhua. Markkinan elpyminen auttaa alaa, mutta se ei yksin ratkaise yritysten välisiä eroja. Kun kysyntä palaa, myös kilpailu hyvistä projekteista jatkuu.

Silloin ratkaisevaa on se, millaiset yritykset pystyvät valitsemaan hankkeensa, hinnoittelemaan riskinsä ja johtamaan toteutusta tiedon avulla.

Vaikea markkina paljastaa johtamisen laadun

Hyvässä markkinassa moni asia peittyy kasvun alle. Kun kysyntää on riittävästi ja projektivirta on vahva, yritys voi näyttää ulospäin vahvalta, vaikka sen johtamiskäytännöissä olisi heikkouksia. Vaikea markkina toimii toisin. Se paljastaa, mistä yrityksen tuloksenteko todella syntyy.

RaksaBarometrin aineistossa tämä näkyy siinä, että osa yrityksistä on pystynyt parantamaan kannattavuuttaan samaan aikaan, kun suuri osa alasta on kohdannut kovaa hintapainetta ja epävarmuutta. Ero ei näytä syntyvän yhdestä yksittäisestä ratkaisusta, vaan tavasta johtaa kokonaisuutta.

“Vaikeassa markkinassa tärkeintä ei ole tehdä enemmän töitä, vaan tehdä oikeita töitä”,
toteaa Ville Valkama, toimitusjohtaja, Lempäälän Rakentajat Oy

Rakennusalan pk-yrityksen menestys ei synny pelkästä ahkeruudesta, työmaiden määrästä tai kasvuhalusta. Se syntyy yhä enemmän siitä, että yritys tekee oikeita päätöksiä aikaisemmin kuin muut.

• Mitä tarjotaan?
• Mitä jätetään tarjoamatta?
• Mistä parhaat asiakkaat tulevat?
• Miten kate rakennetaan jo ennen työmaan alkua?
• Missä vaiheessa poikkeamat havaitaan?
• Kuinka nopeasti tieto muuttuu päätöksiksi?

Näihin kysymyksiin RaksaBarometri 2026 antaa rakennusalan johdolle poikkeuksellisen kiinnostavan näkymän. Tutkimus ei tarjoa yhtä yksinkertaista menestysreseptiä, mutta se näyttää, millaiset toimintatavat korostuvat niissä yrityksissä, jotka ovat onnistuneet vaikeassa markkinassa muita paremmin.

Vaikea markkina ei luo eroja yritysten välille. Se tekee ne näkyviksi.

Lue koko RaksaBarometri 2026

RaksaBarometri 2026 pureutuu siihen, mitkä tekijät liittyvät rakennusalan pk-yritysten parempaan kannattavuuskehitykseen haastavassa markkinassa. Tutkimus yhdistää 159 yrityksen kyselyaineiston ja neljä syventävää yrityshaastattelua.

Koko raportissa tarkastellaan muun muassa rakennusalan suurimpia liiketoimintariskejä, yritysroolien ja segmenttien eroja, kohdevalinnan merkitystä, digitalisaation hyötyjä sekä sitä, millaiset johtamiskäytännöt yhdistyvät parempaan kannattavuuden kehitykseen.

 Tutustu RaksaBarometri 2026 -tutkimuksen tuloksiin ja lataa raportti.