Skip to content

ERP-järjestelmän vaihtajan opas

Rakennus- ja talotekniikkayrityksille

Palveleeko nykyinen toiminnanohjausjärjestelmänne vielä yritystänne?
Moni rakennus- ja talotekniikkayritys pyörittää arkeaan vuosia vanhalla järjestelmällä, useiden erillisten ohjelmien yhdistelmällä tai Excel-taulukoilla. Tässä oppaassa käymme läpi, miten tunnistat vaihtotarpeen, miten vertailet vaihtoehtoja ja miten siirryt uuteen järjestelmään hallitusti, myös kesken olevien urakoiden aikana.

Oikopolut sisältöön:

Osa 1: Päätös

1.1 Miksi ERP-järjestelmän vaihdon pohtiminen on ajankohtaista juuri nyt?

Rakennus- ja talotekniikka-alan yritysten erot ovat kasvaneet. RaksaBarometri 2026 -tutkimuksen mukaan 40 prosenttia rakennusalan pk-yrityksistä paransi kannattavuuttaan viimeisen vuoden aikana, kun taas 32 prosentilla kannattavuus heikkeni. Aliurakoitsijoista lähes puolet raportoi kannattavuuden heikentyneen. 

Samassa markkinassa toiset siis menestyvät ja toiset eivät. Tutkimuksen mukaan erot eivät selity yrityksen koolla tai toimialasegmentillä. Paremmin pärjänneet yhdistävät aktiivisen markkinaotteen, systemaattisen johtamisen ja tiedon tehokkaan hyödyntämisen. Kannattavuuden parantaminen nousi yritysten tärkeimmäksi kehityskohteeksi vuodelle 2026. 

Tutkimuksen laadullisissa haastatteluissa toistui sama havainto: tietoa on paljon, mutta se on hajallaan useassa järjestelmässä, ja kokonaiskuvan kokoaminen vaatii käsityötä. Menestyvissä yrityksissä tieto kulkee myynnistä tarjouslaskentaan, projektinhallintaan, työmaalle ja edelleen taloushallintoon. 

Tarjousvaiheen budjetit ja kannattavuusoletukset ovat työmaajohdon käytössä, ja toteumaa verrataan suunnitelmaan koko projektin ajan. Silloin poikkeamat näkyvät, kun niihin voi vielä vaikuttaa. 

Tästä syystä järjestelmän vaihtoa kannattaa arvioida liiketoiminnan kysymyksenä. Näetkö projektien katteen ajoissa? Jääkö lisätöitä laskuttamatta? Kasvaako hallinnon työ samaa tahtia liikevaihdon kanssa? Jos vastaus johonkin näistä huolestuttaa, nykyinen järjestelmä saattaa olla kasvun esteenä, tai ainakin hidasteena. 

Tutkimus tunnisti myös digitalisaation suurimmat esteet, jotka liittyvät itse asiassa enemmän osaamiseen ja päätöksetekoon kuin teknologiaan.

Oppaassa käymme nämä kaikki esteet läpi. 

digitalisaation_esteet_taulukko

 

1.2 Tunnista vaihtotarve

Vaihtotarve syntyy harvoin yhdestä syystä. Yleensä pienet hankaluudet kasautuvat, kunnes jokin tapahtuma tekee niistä kestämättömiä.

Admicomin asiakkaat listaavat muutamia yleisiä syitä vaihtamiselle. 
Yleisin niistä on, että järjestelmä lakkaa kehittymästä. Laki, verottajan vaatimukset ja oma liiketoiminta muuttuvat, mutta ohjelmisto pysyy paikallaan.

Joskus taas toimittaja muuttaa tuotettaan niin, että uusi versio tai korvaava tuote ei enää sovi omaan tapaan toimia. Silloin edessä on joka tapauksessa uuden opettelu, ja on luontevaa katsoa samalla muitakin vaihtoehtoja.

 

Toinen tavallinen syy on hallinnon kapasiteetin loppuminen. Päällekkäiset järjestelmät ja käsin tehtävät siirrot vievät toimihenkilöiden ajan, ja jokainen uusi työmaa lisää hallintoa.

Myös viranomaisvelvoitteet kasvattavat painetta. Rakentamisilmoitukset, tulorekisteri ja tilaajavastuu lisäävät raportointia, jota vanha järjestelmä ei hoida automaattisesti. Kasvu voi lisäksi muuttaa kustannusrakennetta: kun liikevaihto kasvaa, erillisten palveluiden ja käsityön hinta kasvaa sen mukana. 

"Aiemmin meillä oli käytännössä neljä–viisi eri paikkaa, missä asioita hoidettiin. Ultima on virtaviivaistanut toimintaa ihan selkeästi. Nyt kaikki keskeinen tieto on yhdessä paikassa, eikä sitä tarvitse siirtää järjestelmästä toiseen.”

Eetu Tammisto, Rannikon Aarre Oy

 

 

1.3 Itsearviointi

Käy alla oleva lista läpi omasta roolistasi. Jos tunnistat omasta osiostasi kolme kohtaa tai enemmän, nykyinen järjestelmä todennäköisesti rajoittaa toimintaanne. 

Toimitusjohtaja Työnjohto Talous-ja palkkahallinto
Näen projektin todellisen katteen vasta, kun projekti on valmis tai kuukausi suljettu.  Tunnit kirjataan ensin paperille tai viestiin ja siirretään järjestelmään myöhemmin.  Samoja tietoja syötetään useaan järjestelmään. 
Kassavirtaennuste tehdään erikseen Excelissä.  Lisä- ja muutostöitä jää laskuttamatta, koska niitä ei kirjata heti.  Tuntikortit kootaan ja tarkistetaan käsin ennen palkanlaskentaa. 
Raportit pitää pyytää joltakulta.  En näe työmaalta, paljonko budjetista on käytetty.  Ostolaskuja kohdistetaan projekteille ja litteroille jälkikäteen. 
Yrityksen tilannekuva on yhden tai kahden ihmisen päässä.  Kuitit, kuvat ja dokumentit ovat eri paikoissa kuin projektin talous.  Selvittelytilillä on jatkuvasti kuitteja, joiden perään pitää kysellä. 
Maksamme useasta ohjelmistosta, jotka eivät keskustele keskenään.  Iltoja kuluu raportointiin ja viranomaisilmoituksiin.  Tilitoimisto tekee käsin kirjauksia, jotka voisivat syntyä automaattisesti. 



1.4 Kehitä vai vaihda?

Kaikki ongelmat eivät toki vaadi uutta järjestelmää, ja rehellinen arvio säästää aikaa ja rahaa. Jos ongelma on käyttötavoissa, uusi järjestelmä ei sitä välttämättä korjaa. Jos ongelma on järjestelmässä, mikään koulutus ei sitä korjaa. 

Tilanne Todennäköisin ratkaisu
Järjestelmä osaa asiat, mutta henkilöstö ei käytä sitä  Koulutus, selkeät toimintatavat ja johdon esimerkki 
Yksittäinen raportti puuttuu  Selvitä nykyisen toimittajan kanssa, löytyykö se asetuksista tai lisäosasta
Järjestelmä ei kehity eikä toimittaja reagoi tarpeisiin  Vaihto 
Tietoa siirretään käsin järjestelmästä toiseen joka viikko  Vaihto kokonaisratkaisuun 
Litterat, maksuerät ja rakentamisilmoitukset hoidetaan kiertoteillä  Vaihto toimialan järjestelmään 
Kasvu vaatii lisää hallintoa samassa suhteessa kuin liikevaihto  Vaihto 

 

1.5 Mitä nykyinen järjestelmä oikeasti maksaa?

Nykyisen järjestelmän hinta on paljon muutakin kuin kuukausilasku. Suurin osa kustannuksista ei näy ohjelmistolaskuilla vaan palkoissa, laskuttamatta jääneessä työssä ja tilitoimiston laskussa. Kun ne lasketaan yhteen, vaihtamatta jättäminen on usein kalliimpi vaihtoehto. 

Pysymisen hinta koostuu kolmesta osasta: 

  • Ohjelmistot ja palvelut. Toiminnanohjaus, kirjanpito, palkanlaskenta, tuntikirjaus, kulunvalvonta, dokumentointi, pankkiohjelma, integraatiot ja tilitoimiston käsityö. Kokonaisjärjestelmä korvaa useimmat näistä.

  • Hallinnollinen käsityö. Raportointi, tiedon etsiminen, käsin tehtävät siirrot ja Excel-työ. Tämä on usein suurin kuluerä, vaikka sitä on vaikein nähdä, koska se on hajallaan jokaisen toimihenkilön työviikossa.

  • Laskuttamatta jäävät lisä- ja muutostyöt. Kiireessä sovitut lisätyöt unohtuvat helposti, jos niitä ei kirjata heti työmaalla. Yksikin unohtunut lisätyö voi maksaa tuhansia euroja. 


 

ERP-vaihtajan opas_landari_2_new
ERP-vaihtajan opas_landari_3

Osa kustannuksista ei tule mukaan mihinkään laskelmaan, mutta näkyy silti tuloksessa. Kun projektin kate selviää vasta kuukauden päästä, korjausliikkeet tulevat myöhässä. Kun tilannekuva on yhden ihmisen päässä, sairasloma tai lähtö pysäyttää tiedonkulun. Ja jos jokainen uusi työmaa lisää hallinnon työtä samassa suhteessa, kasvu vaatii aina lisää toimistoväkeä.

Rehellisessä vertailussa ovat mukana myös vaihdon kustannukset: käyttöönottomaksu koulutuksineen, avainhenkilöiden aika käyttöönoton aikana ja mahdollinen päällekkäinen kausi nykyisen sopimuksen irtisanomisajan vuoksi. Pk-yrityksissä toiminnanohjausjärjestelmä maksaa itsensä takaisin usein alle vuodessa, kun suorat ja epäsuorat hyödyt lasketaan mukaan.

Laske oma arviosi. Admicom Ultiman säästölaskuri laskee arvion vuosisäästöstä ja takaisinmaksuajasta oman yrityksesi luvuilla muutamassa minuutissa. Tarvitset siihen yritystyypin, liikevaihdon, toimihenkilöiden ja työntekijöiden määrän sekä nykyiset ohjelmistokulut kuukaudessa. Tee laskelma ennen kuin vertailet hintoja, niin tiedät, mihin hintaa verrata.

1.6 Vaihtajan pelot ja tosiasiat

Järjestelmän vaihtoa lykätään useimmiten pelkojen ja ennakkoluulojen takia. Pelot ovat aiheellisia, ja jokaiseen on olemassa käytännön ratkaisu. Vaihto vie aikaa ja vaatii panostusta, mutta hyvin suunniteltuna se ei pysäytä arkea.

Kesken olevat urakat

Yleisin huoli liittyy kesken oleviin urakoihin. Rakennusyrityksellä on aina käynnissä projekteja, eikä vaihtoa voi ajoittaa hetkeen, jolloin kaikki työmaat ovat valmiita. Kesken olevat projektit siirretään uuteen järjestelmään avoimine maksuerineen, budjetteineen ja toteumineen, ja vaihtopäivä sovitaan niin, että kuukauden tai palkkakauden katko osuu siihen luontevasti. Vaihto onnistuu myös kesken tilikauden. Luvussa 8 käydään tarkemmin läpi, miten keskeneräiset projektit käsitellään.

 

 

Vanhojen tietojen katoaminen

Moni pelkää myös vanhojen tietojen katoamista. Uuteen järjestelmään siirretään se, mitä tarvitaan jatkossa: asiakkaat, toimittajat, työntekijät, hinnastot, avoimet reskontrat, saldot ja kesken olevat projektit. Vuosien historiaa ei yleensä kannata siirtää, vaan se arkistoidaan niin, että sen saa tarvittaessa esiin. Vaihto on samalla hyvä hetki siivota vanhentunut ja päällekkäinen data pois.

Käyttöönoton kesto

Käyttöönoton kesto mietityttää erityisesti niitä, jotka ovat kokeneet aiemmin venyneen järjestelmäprojektin. Käyttöönotto etenee viikko kerrallaan sovitun suunnitelman mukaan, ja viikoittainen työmäärä pidetään kohtuullisena. Kaikkea ei tarvitse oppia kerralla. Perustoiminnot otetaan käyttöön ensin, ja käyttöä syvennetään, kun arki rullaa.

 

Muutosvastarinta

Henkilöstön suhtautuminen on monelle johtajalle suurin kysymys.Työnjohto on usein tottunut käyttämään nykyistä ohjelmaa, ja osa asentajista ei ole tottunut älypuhelimiin. Muutosvastarinta pienenee, kun työnjohto on mukana alusta asti ja näkee, mitä muutos tarkoittaa omalle työlle: vähemmän iltoja raporttien parissa, budjetin tilanne näkyvissä työmaalla ja lisätyöt kirjattuna heti. Asentajat koulutetaan vain niihin toimintoihin, joita he tarvitsevat, ja koulutus tehdään oikeilla tiedoilla omiin projekteihin. Henkilöstön oppimiskyky arvioidaan usein liian alhaiseksi.

Tilitoimiston rooli

Tilitoimiston rooli ja nykyinen sopimus kannattaa selvittää heti alussa. Tilitoimisto voi jatkaa työtään uudessa järjestelmässä omilla tunnuksillaan, tai kirjanpito voidaan siirtää toimialaan erikoistuneelle tilitoimistolle. Luku 9 käsittelee vaihtoehdot. Nykyisen sopimuksen irtisanomisaika ja päättymispäivä määrittävät, milloin vaihto on järkevintä tehdä, mutta niiden takia ei kannata lykätä selvitystä. Käyttöönoton voi suunnitella niin, että uusi järjestelmä on käytössä, kun vanha sopimus päättyy.

Entä jos valitsen väärin?

Lopuksi moni kysyy, mitä tapahtuu, jos uusi järjestelmä ei olekaan se ”oikea”. Kysy toimittajalta ennen sopimusta, saako tiedot ulos järjestelmästä, jos tarpeet muuttuvat. 

Yleisin huoli liittyy kesken oleviin urakoihin. Rakennusyrityksellä on aina käynnissä projekteja, eikä vaihtoa voi ajoittaa hetkeen, jolloin kaikki työmaat ovat valmiita. Kesken olevat projektit siirretään uuteen järjestelmään avoimine maksuerineen, budjetteineen ja toteumineen, ja vaihtopäivä sovitaan niin, että kuukauden tai palkkakauden katko osuu siihen luontevasti. Vaihto onnistuu myös kesken tilikauden. Luvussa 8 käydään tarkemmin läpi, miten keskeneräiset projektit käsitellään.

 

 

Moni pelkää myös vanhojen tietojen katoamista. Uuteen järjestelmään siirretään se, mitä tarvitaan jatkossa: asiakkaat, toimittajat, työntekijät, hinnastot, avoimet reskontrat, saldot ja kesken olevat projektit. Vuosien historiaa ei yleensä kannata siirtää, vaan se arkistoidaan niin, että sen saa tarvittaessa esiin. Vaihto on samalla hyvä hetki siivota vanhentunut ja päällekkäinen data pois.

Käyttöönoton kesto mietityttää erityisesti niitä, jotka ovat kokeneet aiemmin venyneen järjestelmäprojektin. Käyttöönotto etenee viikko kerrallaan sovitun suunnitelman mukaan, ja viikoittainen työmäärä pidetään kohtuullisena. Kaikkea ei tarvitse oppia kerralla. Perustoiminnot otetaan käyttöön ensin, ja käyttöä syvennetään, kun arki rullaa.

 

Henkilöstön suhtautuminen on monelle johtajalle suurin kysymys.Työnjohto on usein tottunut käyttämään nykyistä ohjelmaa, ja osa asentajista ei ole tottunut älypuhelimiin. Muutosvastarinta pienenee, kun työnjohto on mukana alusta asti ja näkee, mitä muutos tarkoittaa omalle työlle: vähemmän iltoja raporttien parissa, budjetin tilanne näkyvissä työmaalla ja lisätyöt kirjattuna heti. Asentajat koulutetaan vain niihin toimintoihin, joita he tarvitsevat, ja koulutus tehdään oikeilla tiedoilla omiin projekteihin. Henkilöstön oppimiskyky arvioidaan usein liian alhaiseksi.

Tilitoimiston rooli ja nykyinen sopimus kannattaa selvittää heti alussa. Tilitoimisto voi jatkaa työtään uudessa järjestelmässä omilla tunnuksillaan, tai kirjanpito voidaan siirtää toimialaan erikoistuneelle tilitoimistolle. Luku 9 käsittelee vaihtoehdot. Nykyisen sopimuksen irtisanomisaika ja päättymispäivä määrittävät, milloin vaihto on järkevintä tehdä, mutta niiden takia ei kannata lykätä selvitystä. Käyttöönoton voi suunnitella niin, että uusi järjestelmä on käytössä, kun vanha sopimus päättyy.

Lopuksi moni kysyy, mitä tapahtuu, jos uusi järjestelmä ei olekaan se ”oikea”. Kysy toimittajalta ennen sopimusta, saako tiedot ulos järjestelmästä, jos tarpeet muuttuvat. 

Osa 2: ERP-järjestelmän valinta

2.1 Näin vertaat toiminnanohjausjärjestelmiä

Hyvä vertailu alkaa omista tarpeista. Vaihtajalla on tässä etu, sillä tiedät jo kokemuksesta, mikä nykyisessä järjestelmässä toimii ja mikä ei. Kirjaa nämä asiat ylös ennen kuin varaat ensimmäistäkään esittelyä.

Kysy samat kysymykset johdolta, työnjohdolta, toimistolta ja asentajilta. Mitkä työvaiheet vievät eniten aikaa tai turhauttavat? Missä kohdassa tietoa siirretään käsin paikasta toiseen? Mitä Exceleitä ja sivujärjestelmiä nykyisen rinnalla käytetään, ja miksi? Mitkä nykyisen järjestelmän ominaisuudet halutaan ehdottomasti säilyttää? Kokonaiskuva syntyy vasta, kun kaikki käyttäjäryhmät ovat mukana, ja henkilöstö, joka pääsee vaikuttamaan alussa, sitoutuu myöhemmin myös käyttöönottoon.

Seuraavaksi tarpeet kannattaa priorisoida. Kriittisiä ovat ne, joita ilman järjestelmä ei kelpaa, kuten litteraseuranta, maksuerälaskutus, rakentamisilmoitukset ja TES:n mukainen palkanlaskenta. Tärkeät tarpeet parantavat arkea selvästi, ja osa taas on mukavia lisiä, jotka eivät ratkaise valintaa. Liian yksityiskohtaista vaatimusmäärittelyä ei tarvitse kirjoittaa, sillä kokenut toimittaja tarkentaa sen kanssasi, kun tarpeet ovat selvillä.

Ja muistathan, että markkinoilla on paljon vanhaa tekniikkaa uudessa kuoressa! Älä siis ihaile pelkästään kaunista käyttöliittymää vaan kurkista myös konepellin alle.

Nämä kuusi kriteeriä auttavat tunnistamaan nykyaikaisen toiminnanohjausjärjestelmän:

nykyaikaisen_erpn_kriteerit_taulukko

Kun kriteerit ovat selvillä, karsi vaihtoehdot kahteen tai kolmeen ja pyydä niistä esittely omilla esimerkeilläsi. Kilpailijoiden ja muiden alan yritysten järjestelmävalinnat antavat suuntaa, mutta eivät ratkaise omaa valintaa.

Vertaa lopuksi kokonaishyötyä. Edullinen kuukausihinta voi tarkoittaa, että osa tarpeellisesta ostetaan erikseen, joten selvitä, sisältyvätkö hintaan päivitykset, lakimuutokset, ylläpito, varmuuskopiointi, tuki, koulutukset, pankkiyhteydet ja viranomaisilmoitukset. Suhteuta uuden järjestelmän kokonaishinta säästölaskurilla laskettuun arvioon. Pyydä myös muutaman asiakkaan yhteystiedot ja soita heille, mieluiten yrityksille, jotka ovat vaihtaneet samankaltaisesta lähtötilanteesta.

2.2 Kokonaisjärjestelmä vai osajärjestelmien yhdistelmä

Vertailussa vastaan tulee kaksi mallia. Osajärjestelmien mallissa projektinhallinta, kirjanpito, palkanlaskenta ja kulunvalvonta ovat eri ohjelmissa, jotka yhdistetään integraatioilla. Kokonaisjärjestelmässä samat toiminnot ovat yhdessä järjestelmässä ja jakavat saman tietokannan. Ero näkyy parhaiten, kun seuraa yhden työtunnin matkaa työmaalta kirjanpitoon.

Vaihe Osajärjestelmien yhdistelmä Kokonaisjärjestelmä
Asentaja kirjaa tunnin Tuntisovellukseen Mobiiliin, suoraan projektille ja litteralle
Työnjohto hyväksyy Tuntisovelluksessa Samassa järjestelmässä
Palkanlaskenta Siirto palkkaohjelmaan, usein käsin tai tiedostona Hyväksytty tunti on valmiina palkka-aineistossa
Projektien kustannus Palkkakulu siirretään projektille erikseen, usein viiveellä Palkkakulu näkyy projektilla heti
Laskutus Laskutettavat tunnit kootaan erikseen Tunti on laskutettavissa heti
Kirjanpito Viennit siirtyvät kirjanpito-ohjelmaan Viennit siirtyvät automaattisesti

 

Jokainen siirto on paikka, jossa tieto voi viivästyä, kadota tai muuttua. Integraatio vähentää käsityötä, mutta ei poista sitä kokonaan, ja jokaisella integraatiolla on oma ylläpitonsa ja oma kustannuksensa.

Rakennus- ja talotekniikka-alalla ero korostuu, koska monet lakisääteiset ja taloudelliset prosessit kulkevat usean toiminnon läpi. Kokonaisjärjestelmässä kulunvalvontatapahtumista muodostuu suoraan verottajan tiedonantovelvollisuuden mukainen raportti. Ostolasku kohdistuu projektille ja litteralle, päivittyy toteumaksi, tiliöidään ja siirtyy maksuun eräpäivänä. Maksuerätaulukon suunnitellut laskutuspäivät näkyvät kassavirtaennusteessa, ja lisätyön ostolasku liitetään YSE-laskutuksessa automaattisesti myyntilaskun liitteeksi.

Yksittäinen osajärjestelmä on usein kokonaisjärjestelmää edullisempi. Vertailu muuttuu, kun lasket yhteen kaikki ohjelmat, integraatiot ja tilitoimiston käsityön.

Osajärjestelmien malli voi silti olla perusteltu suurelle yritykselle, jolla on oma IT-organisaatio ja tarve räätälöidä järjestelmät omiin prosesseihinsa. Se sopii myös yritykselle, joka haluaa ehdottomasti säilyttää nykyisen kirjanpito-ohjelmansa.

Admicom Ultimaan ei integroida ulkopuolista kirjanpito-ohjelmistoa, koska kirjanpito ja palkanlaskenta ovat osa järjestelmää. Pk-yritykselle, joka haluaa yhden järjestelmän työmaalta tilinpäätökseen ilman omaa IT-osastoa, kokonaisjärjestelmä on yleensä kustannustehokkaampi.
Kokonaisjärjestelmäkin tarvitsee yhteydet ympäröivään maailmaan. Varmista, että valmiina löytyvät yhteydet pankkeihin, verkkolaskuoperaattoreihin, laskurahoittajiin, tukkureiden hinnastoihin ja viranomaisrekistereihin sekä tarvittaessa määrä- ja kustannuslaskentaan, dokumentointiin ja aikataulutukseen.

"Ultimalla on saavutettavissa sellaista synergiaa, jota toinen vaihtoehto ei olisi tarjonnut. Toimialakohtaisuuden lisäksi keskeistä oli se, että kerran syötetty tieto löytyy joka paikasta ja on kaikkien saatavilla riippumatta siitä, missä vaiheessa prosessia ollaan menossa."


Sami Naakka, Haveputki Oy

 

2.3 Kysymykset, jotka vaihtajan kannattaa esittää jokaiselle järjestelmätoimittajalle

Esittelyssä jokainen järjestelmä voi näyttää hyvältä. Erot tulevat esiin, kun kysyt asioita, jotka koskevat juuri vaihtoa. Ota alla oleva lista mukaan jokaiseen tapaamiseen ja pyydä vastaukset kirjallisena tarjouksen yhteydessä.

sign-out

Tiedonsiirto

Oletteko siirtäneet tietoja meidän nykyisestä järjestelmästämme aiemmin? Mitkä tiedot siirretään, missä muodossa ne pitää toimittaa ja kuka siirron tekee? Miten kesken olevat projektit, maksuerät ja avoimet reskontrat siirretään?

offer-closed

Käyttöönotto

Kuinka kauan käyttöönotto kestää kaltaisessamme yrityksessä, ja paljonko aikaa se vaatii avainhenkilöiltämme? Saammeko nimetyn yhteyshenkilön? Koulutetaanko myös asentajat ja tilitoimisto?

search

Toimialaosaaminen

Miten järjestelmä hoitaa litterat, maksuerät, osatuloutuksen ja perustajaurakoinnin? Lähtevätkö rakentamisilmoitukset ja tilaajavastuuraportit automaattisesti? Miten TES huomioidaan palkanlaskennassa?

ultima_hinta

Hinta ja sopimus

Mitä kuukausihinta sisältää, ja mistä maksetaan erikseen? Mitkä ovat sopimuksen kesto ja irtisanomisaika? Saammeko tiedot ulos standardimuodossa, jos joskus vaihdamme?

ultima_tuki

Tuki ja kehitys

Onko tuki suomenkielistä ja tunteeko se suomalaisen lainsäädännön? Miten lakimuutokset päivittyvät järjestelmään, ja voivatko asiakkaat vaikuttaa kehitykseen?

ultima_referenssit

Referenssit

Voimmeko soittaa asiakkaalle, joka on vaihtanut samasta lähtötilanteesta tai on samankokoinen ja samalla toimialalla?

Kysy myös nykyiseltä toimittajalta ja itseltäsi

Osa tärkeistä kysymyksistä kannattaa esittää nykyiselle toimittajalle. Selvitä ajoissa, miten tiedot saa ulos vanhasta järjestelmästä. Asiakas- ja toimittajarekisterin saa usein itse siirrettyä Exceliin, vaikka moni olettaa tarvitsevansa siihen toimittajan maksullista apua. Tarkista samalla järjestelmän ja tilitoimiston sopimusten irtisanomisajat. Jos vanhasta sopimuksesta ei päästä irti ajoissa, käyttöönottoa voidaan joutua siirtämään.


Kysy lopuksi itseltäsi, onko nyt oikea hetki. Käyttöönotto vie avainhenkilöiltä aikaa useamman kuukauden ajan. Jos edessä on poikkeuksellisen kiireinen kausi, aloitus kannattaa sopia hieman myöhemmäksi. Silloin projektille on aikaa, eikä se jää kiireen jalkoihin.

Osa 3: ERP-järjestelmän vaihto

3.1 Rakennus- ja talotekniikka-alan ERP-vaihtajan erityiskysymykset

Rakennus- ja talotekniikkayrityksen järjestelmänvaihdossa on piirteitä, joita saatavilla olevat, yleiset ERP-oppaat eivät käsittele. Työmaat ovat käynnissä koko ajan, viranomaisilmoitukset lähtevät kuukausittain ja projektien talous elää maksuerinä ja lisätöinä. Nämä asiat kannattaa suunnitella ennen kuin vaihtopäivä lyödään lukkoon. Käydään seuraavaksi läpi rakennusalan erityiskysymyksiä. Vaihtopäivän valinta ratkaisee pitkälti, kuinka sujuvasti siirtymä menee. Huomioi ainakin nämä:

Lomakaudet

Käyttöönotto tarvitsee avainhenkilöiden aikaa, joten ajankohta kannattaa valita niin, että väkeä on töissä.

Tilikauden vaihde

Moni haluaa vaihtaa järjestelmää tilikauden alussa, mutta se ei yleensä ole paras hetki. Tilinpäätöstyöt kuormittavat samoja ihmisiä, joita käyttöönotto tarvitsee.

Vuoden alku

Vuoden alku on käyttöönottojen suosituinta aikaa. Jos tavoite on tammikuu, aikataulusta kannattaa sopia hyvissä ajoin.

Viranomaisilmoitukset

Ultima hoitaa automaattisesti ilmoitukset, jotka perustuvat käyttöönottopäivän jälkeisiin tapahtumiin. Aikaa ennen käyttöönottoa koskevat ilmoitukset, kuten edellisen kuukauden rakentamisilmoitus tai viiveellä maksettava arvonlisävero, tehdään vielä vanhasta järjestelmästä tai käsin. Nämä käydään läpi yhdessä käyttöönoton aikana.

Nykyiset sopimukset

Järjestelmän ja tilitoimiston irtisanomisajat määrittävät, milloin uuden järjestelmän pitää olla valmis.

3.2 Kesken olevat projektit

Rakennusyrityksellä on lähes aina kesken projekteja, joten niiden siirtäminen kuuluu jokaiseen vaihtoon. Projektien siirtämiseen on kaksi tapaa.


Jos projektia halutaan seurata Ultimassa alusta loppuun asti, sille syötetään alkusaldot: urakkasumma, tähän asti laskutettu summa ja toteutuneet kustannukset. Saldot voi viedä litteratasolla tai yhdelle koontilitteralle sen mukaan, kuinka tarkkaa seurantaa halutaan. Alkusaldojen pitää täsmätä siirtyvään kirjanpitoon. Toinen vaihtoehto on jättää alkusaldot tuomatta. Silloin projektin seuranta alkaa Ultimassa käyttöönottopäivästä, ja aiemmat luvut jäävät vanhaan järjestelmään.


Kummassakin tapauksessa projektin budjetti ja laskuttamattomat maksuerät tuodaan Ultimaan, jotta seuranta ja laskutus jatkuvat suoraan uudesta järjestelmästä. Asiakas syöttää projektien tiedot itse, ja Admicom ohjeistaa, mitä tietoja tarvitaan ja mihin ne viedään. Valmiit ja lopputilitetyt projektit jäävät vanhaan järjestelmään.

3.3 Siirrettävät tiedot ja datan siivous

Järjestelmän vaihto on kuin muutto uuteen kotiin: ennen muuttoa kannattaa käydä varasto läpi. Jos vanha järjestelmä on ollut käytössä vuosia tai jopa vuosikymmeniä, sinne on kertynyt asiakkaiden kaksoiskappaleita, vanhentuneita yhteystietoja ja nimikkeitä, joita kukaan ei enää käytä. Uuteen järjestelmään kannattaa siirtää vain olennainen ja ajantasainen tieto.

Hyvä nyrkkisääntö on siirtää esimerkiksi ne asiakkaat, joita on laskutettu viimeisen vuoden tai kahden aikana. Selvitä etukäteen, saako vanhasta järjestelmästä tällaisen rajauksen tehtyä. Datan siivous on yrityksen vastuulla, ja se kannattaa aloittaa ajoissa. Mitä siistimpää aineisto on, sitä sujuvammin siirto etenee ja sitä selkeämpi uusi järjestelmä on ensimmäisestä päivästä lähtien.

Tieto Huomioitavaa
Asiakkaat ja kohteet Poista kaksoiskappaleet ja passiiviset asiakkaat ennen siirtoa
Toimittajat ja aliurakoitsijat Tarkista y-tunnukset ja tilaajavastuutiedot
Työntekijät Henkilö- ja palkkatiedot, palkkaryhmät, veroprosentit
Lomasaldot ja poissaolot Siirretään vaihtopäivän tilanteessa
Omat hinnastot ja sopimushinnat Tukkureiden hinnastot päivittyvät Ultimassa automaattisesti
Avoimet myynti- ja ostoreskontrat Avoimet laskut siirretään saldoina
Tilikartta ja kustannuspaikat Hyvä hetki uudistaa rakenne vastaamaan nykyistä toimintaa
Kirjanpidon saldot Edellisen tilikauden saldot sekä käyttöönottohetken saldot 

 

Admicom_Vision_660A7470

Historiatiedot ja yhteydet

Vuosien historiatietoja ei siirretä uuteen järjestelmään, eikä esimerkiksi vanhoja laskuja tuoda Ultimaan. Niitä tarvitaan silti välillä, vaikkapa kun halutaan tarkistaa, mitä samasta työstä on aiemmin laskutettu. Vanhaan järjestelmään saa yleensä arkistotunnukset, joilla tiedot ovat tarvittaessa saatavilla. Sovi niistä nykyisen toimittajan kanssa ajoissa ja selvitä, mitä arkistointi maksaa. Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös ja kirjanpidon kirjat säilytetään vähintään 10 vuotta ja tositteet vähintään 6 vuotta tilikauden päättymisestä.

Uusi järjestelmä tarvitsee myös omat yhteytensä pankkeihin, laskuoperaattoriin, verottajaan ja tulorekisteriin, Vastuu Groupin tilaajavastuupalveluun, tukkureihin, kulunvalvontalaitteisiin ja laskurahoittajiin. Varaa näille aikaa, koska osa vaatii toimenpiteitä kolmannelta osapuolelta. Admicom auttaa yhteyksien avaamisessa osana käyttöönottoa.

3.4 Tilitoimisto ja talousosasto yhdessä

Kirjanpidon ja palkanlaskennan järjestäminen on monelle vaihtajalle isoin yksittäinen kysymys. Kun kirjanpito ja palkat ovat osa samaa järjestelmää kuin projektit, ne tehdään jatkossa siellä. Admicom Ultimaan ei integroida ulkopuolista kirjanpito-ohjelmistoa, joten vaihdossa sovitaan samalla, kuka kirjanpidon ja palkat hoitavat. Vaihtoehtoja on kolme.

Vaihtoehto Miten toimii Sopii, kun
Nykyinen tilitoimisto jatkaa Tilitoimisto saa omat tunnukset Ultimaan. Koulutus sovitaan jo sopimusvaiheessa ja tehdään asiakkaan omassa Ultimassa.
Yhteistyö toimii ja tilitoimisto on valmis työskentelemään uudessa järjestelmässä
Oma talousosasto hoitaa Yrityksen oma henkilöstö tekee kirjapidon, reskontrat, palkat ja ilmoitukset Ultimassa Yrityksellä on omaa talousosaamista ja halu pitää taloushallinto talossa
Admicomin Talouspalvelut Rakennus- ja talotekniikka-alaan erikoistunut tilitoimisto hoitaa kirjanpidon ja palkanlaskennan samassa järjestelmässä Halutaan toimialan tunteva kumppani ja yksi yhteyshenkilö / tiimi koko kokonaisuudelle

 

Admicomin Talouspalveluissa työskentelee lähes 100 talouden ammattilaista, ja se on Taloushallintoliiton auktorisoima tilitoimisto. Rakennusalan erityispiirteet, kuten käänteinen arvonlisävero, osatuloutus, YSE-laskutus ja perustajaurakointi, ovat sille arkea.

Kun kirjanpito siirtyy Admicomin talouspalveluille, käyttöönotto kevenee. Kirjanpitäjiä ja palkanlaskijoita ei tarvitse kouluttaa, koska he tuntevat järjestelmän valmiiksi, ja käyttöönoton aikana asiat sovitaan suoraan saman talon sisällä. 

Jos kirjanpito jää nykyiselle tilitoimistolle, tilitoimiston koulutus sovitaan jo sopimusvaiheessa. Käyttöönoton alussa Admicom ottaa asiakkaan luvalla yhteyttä tilitoimistoon, kertoo käyttöönotosta ja sopii koulutuksista. Koulutukset ovat käytännönläheisiä, ja niissä tehdään oikeita kirjanpidon tehtäviä asiakkaan omassa Ultimassa. Käyttöönoton talousvastaava on kirjanpitäjän ja palkanlaskijan tukena koko käyttöönoton ajan, ja sen jälkeen tukea saa Admicomin sovellustuesta.

Perinteisessä mallissa tilitoimisto saa aineiston jälkikäteen ja kokoaa luvut kuukausittaisilla kirjanpitoajoilla. Ultimassa kirjanpito muodostuu reaaliajassa kirjanpitäjän rutiinitehtävistä ja järjestelmän automatiikasta. Kirjanpitäjän rutiineja ovat ostolaskujen tiliöinnin tarkastus, tiliotetapahtumien käsittely sekä tarvittavat muistio- ja korjaustositteet. Automatiikka hoitaa palkkojen kirjanpitoviennit sivukuluineen, lomapalkkavaraukset, arvonlisäverokirjaukset ja -tilitykset sekä osto- ja myyntireskontrien tapahtumat tiliotteilta. Koska kirjanpito on aina ajan tasalla, myös projektiraportointi perustuu ajantasaisiin lukuihin.

Ultima on yrittäjän ja kirjanpitäjän yhteinen työkalu, joten sen kirjanpidossa on muutamia poikkeuksia perinteisiin kirjanpito-ohjelmiin verrattuna. Kirjanpitäjälle kannattaa siksi varata hetki aikaa uuden opetteluun. Kun rutiinityö vähenee, tilitoimiston aika vapautuu tallennuksesta neuvontaan.

Kun kirjanpitäjä on yrittäjän luottohenkilö

Kirjanpitäjä on monelle yrittäjälle paljon muutakin kuin kirjausten tekijä. Hän on usein luotettu neuvonantaja, jonka kanssa yrityksen taloutta on mietitty vuosia. Siksi järjestelmän vaihto voi tuntua vaikealta, jos oma kirjanpitäjä ei halua ottaa uutta ohjelmaa käyttöön. Erityisesti pienissä tilitoimistoissa näin voi käydä.
Luottosuhteesta ei tarvitse luopua. Kun rutiinikirjaukset syntyvät Ultimassa automaattisesti työmaan ja toimiston arjesta, kirjanpitäjän rooli voi painottua taloudelliseen neuvontaan. Asiasta kannattaa keskustella kirjanpitäjän kanssa heti vaihdon alussa ja tarkistaa samalla nykyisen tilitoimistosopimuksen irtisanomisaika.

Talous- ja palkkahallinnon ihmiset saattavat kysyä, mitä minulle jää, jos järjestelmä tekee kirjaukset? Kokemuksen mukaan työn sisältö muuttuu. Tuntikorttien koostaminen, kuittien perään kysely ja ostolaskujen kohdistaminen jälkikäteen vähenevät. Tilalle tulee aikaa vaativampiin palkanlaskennan kysymyksiin, TES-tulkintoihin ja raportointiin johdolle. Porautuvan raportoinnin avulla talousosasto pystyy kertomaan johdolle, missä projekteissa ja asiakkaissa kate syntyy ja missä se vuotaa.

Haluatko tietää, mitä kirjanpito ja palkanlaskenta maksaisivat Admicomin talouspalveluissa? 

3.5 Vaihtoprojekti vaihe vaiheelta

Admicomilla on takanaan yli 1 500 Ultiman käyttöönottoa, ja prosessi on hiottu niiden pohjalta. Käyttöönotto kestää tyypillisesti kahdesta neljään kuukautta. Pienen ja yksinkertaisesti toimivan yrityksen käyttöönotto voi valmistua kahdessa kuukaudessa, kun taas laajassa käyttöönotossa suunnitteluun, asetuksiin ja koulutuksiin kuluu enemmän aikaa. Kestoon vaikuttavat yrityksen koko, käyttöön otettavien sovellusten määrä, tiedonsiirron laajuus ja se, kuinka monta käyttäjäryhmää koulutetaan.


Osa järjestelmistä luvataan käyttöön muutamassa päivässä. Nopeudesta on kuitenkin vähän hyötyä, jos käyttäjä jää sen jälkeen yksin. Ultima ohjaa toimimaan tietyllä tavalla, joten vaihto on myös ajattelutavan muutos, ja moni asia tehdään jatkossa eri tavalla kuin ennen. Järjestelmässä on paljon toimintoja, ja täyden hyödyn saa, kun ne otetaan käyttöön hallitusti.

Projekti etenee neljän päävaiheen kautta

•    Suunnittelu. Yritykselle nimetään oma käyttöönottovastaava. Aloituspalaverissa käydään läpi yrityksen liiketoiminta, prosessit ja roolit, ja käyttöönoton aikataulu sovitaan yhdessä.


•    Määrittelyt ja koulutukset. Säännöllisissä projektipalavereissa, käytännössä yleensä noin tunti viikossa, määritellään yrityskohtaiset asetukset, avataan pankki- ja verkkolaskupalvelut ja siirretään tiedot edellisistä järjestelmistä. Käyttäjäryhmät koulutetaan omiin tehtäviinsä sekä ennen käyttöönottopäivää että sen jälkeen.


•    Käyttöönottopäivä. Kuukauden ensimmäisestä päivästä alkaen laskutus, maksuliikenne, kirjanpito ja palkanlaskenta tehdään Ultimassa. Kun vanhan järjestelmän kirjanpito on suljettu ja viimeiset palkat maksettu, siirretään palkanlaskennan saldot ja kirjanpidon alkusaldot.


•    Tuki käyttöönoton jälkeen. Palaverit jatkuvat, kunnes arki rullaa. Päätöspalaverissa käydään läpi avoimet kysymykset, ja sen jälkeen asiakasta tukevat sovellustuki ja asiakkuudenhoito.

ultima_kayttoonotto

Käyttöönottopäivän jälkeen asiakasta ei jätetä yksin. Ensimmäiset ostolaskut ja myyntilaskut käsitellään yhdessä käyttöönottovastaavan kanssa. Tavoite on, että ydintoiminnot eli palkanmaksu, ostolaskujen maksaminen ja myyntilaskutus jatkuvat katkeamatta, vaikka yksityiskohtia vielä hiotaan.

Käyttöönottopäivästä alkaen kirjanpito tehdään vain Ultimassa. Samalta ajalta ei voi kirjata kahteen järjestelmään, koska siitä syntyisi päällekkäinen kirjanpito. Vanhaa järjestelmää tarvitaan silti vielä jonkin aikaa käyttöönoton jälkeen, mutta vain käyttöönottopäivää edeltävän ajan asioihin, kuten edellisen kauden kirjanpidon päättämiseen ja ilmoituksiin, sekä arkistona.

Yritykseltä ei tarvita teknistä osaamista, IT-osastoa tai valmiita integraatioita. Sen sijaan johdolta tarvitaan sitoutumista. Kerro henkilöstölle, miksi muutokseen lähdetään ja mitä sillä tavoitellaan, ja jaa vastuuta usealle, myös työmaalle. Varaa avainhenkilöille riittävästi aikaa, sillä käyttöönotto ei onnistu, jos he juoksevat työmailla kuutena päivänä viikossa eivätkä ehdi keskittyä kuin vartin kerrallaan. Johto näyttää esimerkkiä käyttämällä järjestelmää itse.

Avainhenkilöiden ajankäyttö vaihtelee vaiheittain. Projektipalaverien lisäksi aikaa kannattaa varata talon sisäiseen pohdintaan siitä, miten asiat halutaan jatkossa tehdä, sekä asioiden selvittelyyn vanhojen kumppanien, kuten verkkolaskuoperaattorin, kanssa. Selvitettävää on usein eniten juuri ennen käyttöönottopäivää.

3.6 Ensimmäiset 100 päivää

Käyttöönoton jälkeiset kolme kuukautta ratkaisevat, saadaanko järjestelmästä se hyöty, jota varten vaihto tehtiin. Tässä vaiheessa vanhat tavat yrittävät palata, ja johdon esimerkki painaa eniten.
Nimeä yritykseen sisäinen pääkäyttäjä, joka vastaa järjestelmän käyttötavoista ja koulutustarpeista. Hän on linkki käyttäjien ja toimittajan tuen välillä ja perehdyttää uudet työntekijät. Ilman pääkäyttäjää osaaminen hajoaa ja käyttö taantuu.

Johdon tehtävä jatkuu käyttöönoton jälkeen. Kun johto käyttää järjestelmän tietoa päätöksissä, muutkin käyttävät järjestelmää. Anna aikaa sopeutua, mutta älä hyväksy paluuta paperiin ja Exceleihin.
Raportointiin kannattaa paneutua, kun järjestelmään on kertynyt dataa. Siksi raportointikoulutus ajoitetaan usein muutaman kuukauden päähän käyttöönotosta. Silloin raporteista näkee jo omien projektien todellisen tilanteen.

Ensimmäiset viikot

Käyttöönottovastaava auttaa ensimmäisten osto- ja myyntilaskujen käsittelyssä, ja kysymyksiin vastataan projektipalavereissa.

Päätöspalaveri

Kun arki rullaa ja peruskysymyksiä ei enää tule, projekti päätetään. Palaverissa käydään läpi avoimet asiat ja sovitaan jäljellä olevat koulutukset. Lopuksi kerätään palautetta käyttöönotosta.

Jatkuva tuki

Siirrytte sovellustuen piiriin, ja asiakkuudenhoito pitää yhteyttä. Lisäkoulutusta saa, kun käyttöön tulee uusia sovelluksia tai henkilöstöä.
Lämpövelho Oy
”Niille jotka arpovat, kannattaisiko ohjelmistoa lähteä vaihtamaan, niin ehdottomasti kannattaa.”

Miska Rissanen

Olisiko aika jutella toiminnanohjausjärjestelmän vaihdosta?

Varaa demo

Haluatko kuulla lisää Ultimasta?
Käydään etätapaamisessa läpi, millainen kokonaisuus palvelisi parhaiten juuri teitä. 
 

* Jos varauskalenteri ei näy, saat sen näkyviin hyväksymällä Marketing-kategorian evästeet. Voit muokata evästeasetuksiasi sivun vasemmasta alalaidasta.