Miten sähköurakoitsija kasvaa kannattavasti? Kumpulan Sähkö kertoo, mikä muuttui
Haastavassa markkinassa sähköurakoitsijan on pidettävä kiinni kannattavuudesta samalla, kun se etsii mahdollisuuksia kasvaa. Kumpulan Sähkö on rakentanut kasvua kehittämällä työnjohtoa ja hyödyntämällä toteutuneista urakoista saatavaa tietoa. Mitä yrityksen arjessa pitää muuttua, jotta suuremmat urakat tuovat myös parempaa tulosta?
Rakennusalan kasvu on edelleen odotustilassa
Sähköurakoitsijan kasvaessa jokainen uusi hanke kasvattaa myös laskennan, työnjohdon ja tiedonkulun vaatimuksia. Kumpulan Sähkö on rakentanut urakointia aiempien huolto- ja asuntokohteiden rinnalle vuodesta 2022. Toimitusjohtaja Heikki Virtasen ja työnjohtaja Robert Enrothin mukaan kasvun kannalta ratkaisevaa on ollut valmistella kohteet huolellisesti, oppia toteutuneista urakoista ja vahvistaa työnjohtoa ajoissa.
Kumpulan Sähkön tarina alkoi vuonna 2015 pienistä sähkö- ja huoltotöistä. Yritys teki myöhemmin asuntojen sähköistyksiä ja sähköautojen latausinfraa, kunnes taloyhtiöiden linjasaneeraukset ja laajemmat sähkösaneeraukset nousivat yhä suurempaan rooliin. Nykyisin yrityksen toiminta jakautuu palveluun, huoltoon ja urakointiin. Virtasen mukaan urakointi muodostaa noin kaksi kolmasosaa liiketoiminnasta.
”Meille se liikevaihto ei ole kaikki kaikessa. Lähtökohtaisesti halutaan aina tehdä kannattavaa kasvua”, Virtanen sanoo.
Muutos on vaatinut muutakin kuin lisää asentajia. Pienissä kotitalouskohteissa opittu huolellisuus on pitänyt sovittaa suurempien työmaiden aikatauluihin, hankintoihin ja vastuunjakoon. Kun työn määrä kasvoi, yrittäjän oma työ muuttui samalla: Virtanen siirsi hallinnollisia ja työnjohdollisia tehtäviä muille ja keskittyi enemmän myyntiin, laskentaan ja johtamiseen.
Tarjouspyynnön suunnitelma ei aina ole kohteelle paras toteutus
Kumpulan Sähkön toimintatapa alkaa siitä, että urakoitsija tutkii tilaajan tavoitteen ja rakennuksen erityispiirteet jo ennen työmaan käynnistymistä. Samaa teknistä lopputulosta voidaan joskus tavoitella toisella kaapelointi- tai järjestelmäratkaisulla. Robert Enrothin mukaan vakioratkaisu ei aina huomioi sitä, miten juuri kyseinen kohde kannattaa toteuttaa.
Mahdolliset muutokset käydään läpi suunnittelijan ja tilaajan kanssa.
”Tilaaja kuitenkin tekee sitten ne lopulliset päätökset. Me tehdään vain ehdotuksia”, Enroth painottaa. Virtanen korostaa, että vaihtoehtojen pitää olla teknisesti yhtä toteutuskelpoisia ja pitkäikäisiä. Turhista varauksista voi syntyä kustannuksia, mutta säästö ei saa heikentää valmiin sähköjärjestelmän toimivuutta.
Kohdekohtainen valmistelu näkyy myös neuvotteluissa. Kumpulan Sähkö muokkaa esittämänsä toteutustavan urakan mukaan ja käy tilauksen jälkeen laskelman, materiaalit, resurssit ja aikataulun uudelleen läpi. Tavoitteena on, että asentajalla on työmaalla tarvittavat tiedot ja tarvikkeet oikeaan aikaan. Hyvin valmisteltu urakka voi vähentää myös asukkaille aiheutuvaa haittaa.
Tämä on yritykselle tapa erottautua tilanteessa, jossa halvin tarjous painaa monessa hankinnassa. Virtanen kertoo, että aiemmin tehty laadukas työ, dokumentaatio ja kokonaisuuden huomioiminen ovat tuoneet uusia yhteydenottoja. Asiakkaalle arvo syntyy myös siitä, että sähköurakoitsija ennakoi ongelmia ja kantaa vastuuta omasta osuudestaan osana koko työmaata.
Jälkilaskenta muuttaa toteutuneet urakat seuraavien tarjousten tiedoksi
Urakan valmistuttua Kumpulan Sähkö käy toteuman läpi. Jälkilaskennassa tarkastellaan, miten laskettu työaika, materiaalit ja hankinnat vastasivat todellisuutta.
”Kyllä jokainen keikka käydään läpi ja suoritetaan jonkunnäköinen jälkilaskenta”, Enroth kertoo.
Toteumat palvelevat sekä työnjohtoa että tarjouslaskentaa: aiemmista kohteista opitaan, mitä ratkaisut todella maksoivat.
”Me ollaan ne oppirahat maksettu niissä ekoissa keikoissa”, Virtanen toteaa.
Oppeja on käytetty laskennan kehittämiseen. Yrityksen omia laskentapaketteja päivitetään toteumien perusteella, jotta seuraavan tarjouksen materiaalit ja työaika-arviot vastaavat paremmin käytännön tekemistä. Kun laskenta ja toteutus puhuvat samaa kieltä, urakoitsija tuntee oman kustannustasonsa eikä hinnoittelu perustu pelkästään muiden tarjouksiin.
Yhtenäinen tieto madaltaa jälkilaskennan kynnystä. Kumpulan Sähkö otti Admicom Ultiman käyttöön urakointiliiketoiminnan alussa vuonna 2022. Tarjouslaskennan, projektien seurannan ja talouden tietoja voidaan tarkastella samassa kokonaisuudessa. Enrothin mukaan toteumaan on helpompi porautua, kun tietoja ei tarvitse ensin koota erillisistä tiedostoista.
”Ultiman data-analysaattori on loistava: näet kaikki luvut ja pääset pureutumaan kirjanpitotasolle asti. Jos tiedot olisivat monessa paikassa, jälkilaskentaan ryhtymisen kynnys olisi paljon korkeampi”, Enroth sanoo.
Työnjohdon kapasiteetti rakennettiin ennen seuraavaa kasvuloikkaa
Kasvavassa yrityksessä työnjohto voi sitoa myös yrittäjän ajan. Virtanen hoiti vielä joitakin vuosia sitten itse paljon työnjohdollisia tehtäviä. Silloin jokin muu tehtävä jäi väistämättä taka-alalle. Yritys päätti vahvistaa työnjohtoa ja erottaa laskennan sekä hallinnon vastuita, vaikka markkinatilanne teki investoinnista vaikean.
Päätöksen hyöty näkyy siinä, millaisia töitä yritys uskaltaa tarjota. Virtasen mukaan Kumpulan Sähkö ei olisi lähtenyt tavoittelemaan nykyistä suurempaa urakkakokoluokkaa ilman työnjohtoon ja hallintoon tehtyjä panostuksia. Myös toiminnanohjausjärjestelmä valittiin kasvua silmällä pitäen. Valmiit pöytäkirjapohjat, ohjeet ja yhteiset työvaiheet puolestaan auttavat eri työnjohtajia toimimaan samalla tavalla. Ne tekevät laadusta ennakoitavampaa myös asiakkaalle.
”Kun aloitimme urakoinnin, vaihdoimme Admicom Ultimaan. Meillä oli tiukka vaatimuslista toiminnanohjausjärjestelmälle, ja kaikki löytyi yhdestä paikasta. Se on mahdollistanut kasvun ja helpottanut työnjohdon skaalaamista”, Virtanen kertoo.
Kehittäminen jatkuu arjen keskellä. Enrothin mukaan uusi toimintatapa voidaan ottaa käyttöön nopeasti, kun työmaalla huomataan parannettava asia. Samalla yritys kouluttaa uusia tekijöitä harjoittelun ja oppisopimusten kautta ja tarjoaa työtä eri yksiköissä. Kasvun perusta rakentuu siten ihmisistä, yhteisistä tavoista ja toteutuneista hankkeista kerätystä tiedosta.
Kumpulan Sähkön kokemus muistuttaa, että liikevaihto yksin kertoo kasvusta vain osan. Kannattavuus riippuu siitä, mitä urakoita valitaan, miten ne suunnitellaan, mitä toteumista opitaan ja onko organisaatiossa valmius toteuttaa seuraava, suurempi hanke. Virtasen tavoite tulevalle vuodelle on jatkaa samalla tavalla seuraavassa kokoluokassa: kasvaa kannattavasti.
Katso koko keskustelu tallenteelta
RaksaTalk-webinaarissa Kumpulan Sähkön toimitusjohtaja Heikki Virtanen ja työnjohtaja Robert Enroth kertovat, mitä yrityksen kasvu on heiltä konkreettisesti vaatinut ja mitä pullonkauloja on ratkottu.
Kuuntele koko keskustelu maksuttomalta webinaaritallenteelta.