Rakennusalalla on ollut paljon puhetta työvoimapulasta. Rakennusteollisuus RT:n vuoden 2024 osaamistarveselvityksen mukaan alan tarve uusille osaajille ei ollut poistunut edes rakentamisen syvän suhdannekuopan aikana. RT:n kyselyssä yli puolet yrityksistä kertoi kohdanneensa vaikeuksia löytää tarvittavaa ammattiosaamista, ja kolme neljästä arvioi alan työvoimatarpeen kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana.
RaksaBarometri 2026 -tutkimus kertoo kuitenkin, että rakennusalan pk-yritysten tämän hetken polttavin liiketoimintariski löytyy muualta. Kun yrityksiltä kysyttiin merkittävimpiä riskejä, kärkeen nousi hintakilpailu. Sen tunnisti riskiksi lähes kaksi kolmasosaa vastaajista. Työvoiman saatavuus jäi selvästi taakse.
Blogin keskeiset havainnot
- RaksaBarometri 2026 -tutkimuksen mukaan hintakilpailu on rakennusalan pk-yritysten suurin yksittäinen liiketoimintariski.
- Työvoiman saatavuus ei nouse tutkimuksessa kärkiriskien joukkoon samalla tavalla kuin rakennusalan julkisessa keskustelussa usein oletetaan.
- Hintakilpailu kytkeytyy suoraan heikkoihin katteisiin, kustannuspaineisiin ja kysynnän epävarmuuteen.
- Haastattelujen perusteella paremmin pärjäävät yritykset eivät lähde mukaan kaikkiin tarjouskilpailuihin, vaan valitsevat kohteita aiempaa tarkemmin.
- Kestävä kilpailuetu rakentuu hinnan ulkopuolelle: asiakassuhteisiin, erikoistumiseen, luottamukseen, riskienhallintaan ja parempaan projektivalintaan.
Tutkimustulokset kertovat paljon siitä, millaisessa markkinassa rakennusalan yritykset nyt toimivat. Töistä ei kilpailla vain osaamisella, toimitusvarmuudella tai referensseillä, vaan yhä useammin hinnalla. Kun hankkeita on vähemmän ja samoista projekteista kilpailee aiempaa enemmän toimijoita, tarjousten hinnoitteluun kohdistuu painettahinnat joutuvat paineeseen. Samalla kustannustaso on monessa yrityksessä jäänyt korkeaksi.
Rakennusalan johdolle tämä on vaikea yhtälö. Yrityksen pitäisi pitää henkilöstö työllistettynä, varmistaa tulevat projektit ja säilyttää samalla kyky tehdä tulosta. Silloin tärkeimmäksi kysymykseksi ei nouse vain se, miten voitetaan lisää projekteja. Vähintään yhtä tärkeää on ymmärtää, millaisista projekteista kannattaa ylipäätään kilpailla.
RaksaBarometri 2026: Yritysten suurimmat taloudelliset riskit
Mikä on rakennusalan yritysten suurin liiketoimintariski vuonna 2026?
Rakennusalan suhdannekäänne on muuttanut yritysten riskikarttaa. Kun markkina oli vahvempi, monen yrityksen keskeinen huoli liittyi siihen, löytyykö osaavia tekijöitä kasvun tueksi. Heikommassa markkinassa asetelma on kääntynyt. Töitä kyllä tarjotaan, mutta yhä useammin liian matalalla hinnalla.
RaksaBarometri 2026 tutkimuksessa hintakilpailu nousi rakennusalan pk-yritysten suurimmaksi yksittäiseksi taloudelliseksi riskiksi. Sen tunnisti merkittäväksi riskiksi 64 prosenttia vastaajista. Seuraavina tulivat heikko kate projekteissa, kustannusten nousu ja kysynnän heikkous. Työvoiman saatavuuden tai tuottavuuden tunnisti merkittäväksi riskiksi 18 prosenttia vastaajista.
Hintakilpailu on suurin liiketoiminnallinen riski
Tämä ei tarkoita, että työvoimaan liittyvät kysymykset olisivat kadonneet rakennusalalta. Osaaminen, työnjohto ja resurssien hallinta ovat edelleen ratkaisevia yrityksen suorituskyvylle. Tutkimus näyttää kuitenkin, että tämän hetken polttavin huoli liittyy siihen, saadaanko markkinasta sisään riittävän kannattavaa työtä.
Tutkimuksen laadullisissa syvähaastatteluissa tätä kuvattiin tilanteena, jossa tarjouskilpailujen määrä on kasvanut ja samoista hankkeista kilpailee aiempaa laajempi joukko yrityksiä. Asuntorakentamisen hiljentyminen on siirtänyt toimijoita myös sellaisiin segmentteihin, joissa kysyntä on pysynyt vakaampana. Se on kiristänyt kilpailua esimerkiksi korjausrakentamisessa ja talotekniikassa.
Kun useampi yritys hakee työtä samoilta markkinoilta, hinnasta tulee helposti nopein tapa erottua. Samalla se on vaarallisin.
Hintakilpailu ei jää tarjouspöydälle
Hintakilpailusta puhutaan usein tarjousvaiheen ongelmana. Todellisuudessa sen vaikutukset ulottuvat paljon pidemmälle.
Liian tiukaksi hinnoiteltu hanke seuraa yritystä koko projektin ajan. Kun lähtökate on ohut, pienikin aikatauluviive, suunnitelmamuutos, hankinnan epäonnistuminen tai työn tuottavuuden heikkeneminen voi syödä tuloksen. Tällöin työmaan johtaminen muuttuu helposti vahinkojen rajaamiseksi.
RaksaBarometrin perusteella rakennusalan yritykset tunnistavat tämän riskin hyvin. Heikko kate projekteissa nousi tutkimuksessa toiseksi yleisimmäksi taloudelliseksi riskiksi. Lisäksi lähes neljä kymmenestä vastaajasta piti kustannusten nousua merkittävänä riskinä ja yli kolmannes kysynnän heikkoutta.
Nämä riskit eivät elä toisistaan irrallaan. Korkea kustannustaso kaventaa liikkumavaraa, kysynnän epävarmuus lisää painetta voittaa hankkeet ja hintakilpailu heikentää mahdollisuuksia siirtää kustannuksia hintoihin. Lopputuloksena yritys voi päätyä tilanteeseen, jossa työmäärä näyttää kohtuullisen hyvältä, mutta tuloksenteko jää liian ohueksi.
"Yritys ei pyri voittamaan kaikkia kilpailutuksia eikä tarjoa kohteita, joissa kannattavuus näyttää heikolta. Tärkeintä on säilyttää liiketoiminta terveellä pohjalla", kertoo Itä-Suomen LVI-palvelu Oy:n toimitusjohtaja Lauri Ahokas.
Haastatellut yritykset kuvasivat markkinaa, jossa osa toimijoista tarjoaa hankkeita poikkeuksellisen matalilla katteilla. Tällaisessa tilanteessa yksittäisen yrityksen on vaikea päättää, missä kohtaa kannattaa pitää kiinni hinnasta ja missä kohtaa riski työkuorman heikkenemisestä on liian suuri.
"Kasvua tavoittelemme edelleen, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Kannattavuus on tärkeintä", kuvailee Respect Project Oy:n toimitusjohtaja Petja Pietiläinen.
Katteista tinkiminen on yleisin sopeutumiskeino
RaksaBarometrin mukaan lähes puolet vastaajista on hyväksynyt aiempaa matalampia katteita markkinan kiristymisen takia.
Katteesta tinkiminen on ymmärrettävä reaktio. Rakennusyrityksessä kapasiteettia ei voi aina sopeuttaa nopeasti. Työntekijät, alihankkijaverkosto, kalusto, toimitilat, toimistotyö ja työmaan perusrakenteet luovat kustannuksia, vaikka tilauskanta olisi epävarma. Kun markkina hidastuu, hinta joustaa usein nopeammin kuin organisaatio.
Katteistaan on karsinut 46 % yrityksistä
Lyhyellä aikavälillä matalampi kate voi auttaa pitämään työmaat käynnissä. Pitkällä aikavälillä se voi tehdä yrityksestä haavoittuvamman. Jos hankkeet voitetaan liian pienellä marginaalilla, yritykselle jää vähemmän tilaa virheille, pienemmät mahdollisuudet investoida ja heikompi kyky kantaa riskiä.
Tutkimuksen haastattelut nostavat esiin kurinalaisemman tavan vastata markkinaan. Paremmin pärjäävät yritykset eivät näytä hakevan turvaa pelkästä volyymista, vaan arvioivat tarkemmin, millainen työ tukee yrityksen taloudellista tilannetta ja millainen työ voi heikentää sitä.
“Kasvua ei tehdä kannattavuuden kustannuksella. Jos sitä ei pystytä tekemään järkevästi, silloin se ei ole oikeanlaista kasvua", kuvailee NK Tekniikka Oy:n toimitusjohtaja Ville Pekkarinen.
RaksaBarometri 2026: Miten toimialan markkinatilanne on vaikuttanut yrityksen toimintaan viimeisen 12 kuukauden aikana?
Parhaat hankkeet eivät aina löydy avoimista tarjouskilpailuista
Hintakilpailun kiristyessä projektien lähteellä on entistä suurempi merkitys.
Avoin tarjouskilpailu on usein ympäristö, jossa hinta saa paljon painoarvoa. Kun ostaja vertailee useita toimijoita samassa hetkessä ja markkinassa on runsaasti tarjoajia, yrityksen on vaikeampi erottautua muulla kuin hinnalla. Pitkäaikaisessa asiakassuhteessa asetelma voi olla toinen. Luottamus, aiemmat onnistumiset, toimitusvarmuus ja tuttu tapa toimia voivat vaikuttaa päätökseen ennen kuin kilpailu pelkistyy euroiksi.
Tutkimuksen perusteella aktiivinen markkinaote ei tarkoita vain uusien tarjouspyyntöjen määrää. Se tarkoittaa myös sitä, että yritys tunnistaa, mistä sen kannattavimmat projektit tulevat ja miten tällaisia mahdollisuuksia rakennetaan pitkäjänteisesti.
Osalle yrityksistä se tarkoittaa järjestelmällistä uusasiakashankintaa. Toisille se tarkoittaa vahvoja verkostoja, referenssejä ja pitkäaikaisia asiakkuuksia. Yhteistä paremmin pärjääville yrityksille näyttää olevan se, että parhaiden projektien lähde ei jää sattuman varaan.
Vastaajista lähes kolmannes hakee uusia asiakaskontakteja säännöllisesti
Yritys, joka rakentaa kilpailuetunsa vain seuraavan tarjouskilpailun varaan, joutuu yhä uudelleen samaan hintapaineeseen. Yritys, joka on puolestaan onnistunut rakentamaan luottamusta ja tunnettuutta omassa segmentissään, voi päästä mukaan keskusteluihin, joissa hinta ei ole ainoa ratkaiseva tekijä.
Kohdevalinnasta on tullut johtamisen ydinkysymys
Vaikeassa markkinassa jokainen tarjouspyyntö voi näyttää mahdollisuudelta. Paremmin pärjäävät yritykset kuvaavat käyttävänsä yhä enemmän aikaa siihen, mitä ne jättävät tarjoamatta.
"Jos kyse on täysin valmiista kuvista ja hinnalla kilpailevasta massaurakoinnista, emme yleensä lähde mukaan", toteaa NK Tekniikan Pekkarinen.
Tämä ei ole passiivisuutta. Se on riskienhallintaa.
Tutkimuksen perusteella projektin taloudellinen lopputulos rakentuu pitkälti jo tarjousvaiheessa. Tarkka tarjous- ja määrälaskenta nousi tutkimuksessa tärkeimmäksi katteen rakentamisen keinoksi. Samalla laskentavirheet tai liian optimistinen tarjous tunnistettiin yleisimmäksi syyksi sille, että projektin kannattavuus jää tavoitteista.
61 % vastaajista määrittää tarkan tarjous- ja määrälaskennan tärkeimmäksi katteen tekijäksi
“Pääosin hankkeen kannattavuus ratkaistaan siinä vaiheessa, kun tarjous lähetetään. Paraskaan tuotannonohjaus ei korjaa väärin hinnoiteltua hanketta", toteaa Respect Projectin Pietiläinen.
Kun hanke voitetaan liian matalalla hinnalla, tuotanto joutuu ratkaisemaan ongelmaa, joka on syntynyt jo ennen työmaan alkua. Hyvä työmaan johtaminen, tehokas tekeminen ja onnistuneet hankinnat voivat parantaa lopputulosta, mutta ne eivät aina riitä korjaamaan lähtötilannetta.
Siksi kohdevalinta ei ole vain myynnin tai laskennan kysymys. Se on yrityksen strateginen päätös siitä, mihin riskeihin se suostuu sitomaan kapasiteettinsa.
Hinnan ulkopuolelle rakennettu kilpailuetu kestää paremmin
RaksaBarometri ei väitä, että hinnalla ei olisi rakennusalalla merkitystä. Tutkimus kuitenkin näyttää, miksi pelkkään hintaan nojaava kilpailu on rakennusalan pk-yrityksille vaarallinen tie. Jos yritys joutuu toistuvasti voittamaan työtä tinkimällä katteestaan, sen kyky investoida osaamiseen, kehittämiseen, digitalisaatioon ja parempaan johtamiseen heikkenee. Samalla jokaisesta projektista tulee taloudellisesti herkempi poikkeamille.
Paremmin pärjäävien yritysten toiminnassa korostuvat asiat, joita on vaikeampi kopioida kuin hintaa: pitkäaikaiset asiakassuhteet, tunnettuus omassa segmentissä, erikoistuminen, luotettava toimituskyky, tarkempi laskenta ja parempi näkyvyys projektien kannattavuuteen.
"Brändityön merkitys on iso, se on ainoa tapa erottautua aidosti. Vahva maine auttaa myös kilpailutilanteissa", kuvailee Itä-Suomen LVI-palvelun Ahokas.
Hintakilpailua ei voi ratkaista yhdellä kampanjalla, järjestelmällä tai uudella toimintamallilla. Se vaatii pitkäjänteistä työtä sen eteen, että yritys tunnistaa vahvimmat asiakkuutensa, valitsee projektinsa tarkemmin, hinnoittelee riskinsä realistisesti ja seuraa toteumaa riittävän aikaisin.
"Me emme luule tai oleta mitään, vaan seuraamme hankkeita jatkuvasti. Jos laskennan ja toteuman välillä syntyy poikkeamia, ne huomataan nopeasti", kertoo NK Tekniikan Pekkarinen.
Rakennusalan seuraava kilpailu käydään valinnoista
Tutkimuksen yllättävin havainto ei ole vain se, että hintakilpailu nousi työvoimapulan ohi rakennusalan pk-yritysten kärkiriskiksi. Vielä tärkeämpää on se, mitä havainto kertoo alan johtamisesta.
Rakennusyrityksen menestys vaikeassa markkinassa ei perustu siihen, että se voittaa mahdollisimman monta tarjouskilpailua. Se perustuu siihen, että yritys tunnistaa, mitkä tarjouskilpailut sen kannattaa voittaa.
"On ihan sama tehdä 15 miljoonaa liikevaihtoa, jos viivan alle jää satku tai miinus", toteaa Itä-Suomen LVI-palvelun Ahokas.
Kun markkina alkaa vähitellen elpyä, tämä kysymys ei katoa. Kysynnän kasvu voi tuoda lisää mahdollisuuksia, mutta se ei automaattisesti tee niistä kannattavia. Yritysten väliset erot syntyvät jatkossakin siitä, kuka pystyy valitsemaan työnsä, hinnoittelemaan riskinsä ja johtamaan projektinsa niin, että kasvu näkyy myös tuloksessa.
Rakennusalan suurin riski ei ole vain hintakilpailu itsessään. Suurempi riski on, että yritys tottuu pitämään sitä ainoana kilpailukeinona.
Lue koko RaksaBarometri 2026
RaksaBarometri 2026 -tutkimus tarkastelee, mitkä tekijät liittyvät rakennusalan pk-yritysten parempaan kannattavuuskehitykseen haastavassa markkinassa. Tutkimus yhdistää 159 yrityksen kyselyaineiston ja neljä syventävää yrityshaastattelua.
Koko raportissa käsitellään muun muassa rakennusalan suurimpia liiketoimintariskejä, hintakilpailun vaikutuksia, kohdevalinnan merkitystä, asiakashankinnan roolia sekä sitä, millaiset toimintatavat auttavat yrityksiä parantamaan kannattavuuttaan vaikeassa markkinassa.
Tutustu RaksaBarometri 2026 -tutkimuksen tuloksiin ja lataa raportti.
