Admicomin ja KIRAHubin järjestämässä RaksaBarometri 2026 –tutkimuksen julkistustilaisuudessa kuultiin odotettu puheenvuoro, kun Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo kävi läpi rakennusalan suhdannenäkymiä ja tuoreimpia talouslukuja.
Blogin keskeiset havainnot
- Rakentamisen suhdanne on kääntynyt aiemmin kuin arvioitiin. Uusien tilastojen perusteella rakentamisen käänne näyttää tapahtuneen jo vuonna 2024, ja myös Suomen talous on kehittynyt aiemmin arvioitua paremmin.
- Elpyminen etenee hyvin eri tahtia rakentamisen eri segmenteissä. Infra, energia- ja datakeskusinvestoinnit vetävät jo voimakkaasti, kun taas asuntorakentamisessa merkittävämpää elpymistä odotetaan vuonna 2027.
- Edessä on ”infran vuosikymmen”. Jouni Vihmon mukaan infrarakentamista tukevat yhtä aikaa energia-alan murros, huoltovarmuus, liikenneyhteyksien kehittäminen ja suuret investoinnit. Datakeskuksiin liittyvä investointipiikki voi jatkua Suomessa jopa 8–10 vuotta.
- Parempi suhdanne ei yksin takaa kannattavuutta. RaksaBarometri 2026 40 % yrityksistä kertoi parantaneensa kannattavuuttaan, kun taas 32 % se oli heikentynyt.
- Menestyjiä yhdistävät aktiivinen markkinaote, tarkka projektivalinta ja tiedolla johtaminen. Kannattavuuttaan parantaneet yritykset hakevat aktiivisesti uusia asiakkuuksia, valitsevat hankkeensa kurinalaisesti ja hyödyntävät ajantasaista tietoa päätöksenteossa.
Vihmon viesti oli varovaisen toiveikas: pitkän ”korpivaelluksen” jälkeen talouden suuri kuva on muuttunut kesän 2026 aikana merkittävästi valoisammaksi. Tuoreimmat tilastot osoittavat, että Suomen talous on kehittynyt aiemmin arvioitua paremmin ja myös rakentamisessa suhdannekäänne näyttää tapahtuneen selvästi aikaisemmin kuin vielä alkuvuonna ajateltiin.
Samaan aikaan elpyminen on vielä epätasaista. Infra ja suuret investointihankkeet vetävät jo voimakkaasti, kun taas asuntorakentamisessa merkittävämpää käännettä joudutaan edelleen odottamaan.
Rakentamisen käänne tapahtui arvioitua aiemmin
Vihmo aloitti puheenvuoronsa huomiolla, joka haastoi monen aiemman käsityksen Suomen taloustilanteesta. Tilastokeskuksen tarkistamat luvut osoittivat, että Suomen BKT kasvoi vuosina 2024 ja 2025 noin prosentin verran, vaikka aiemmin talouden uskottiin polkeneen käytännössä paikallaan.
Vielä merkittävämpi muutos koski rakentamista. Uusien tilastojen perusteella rakentamisen käänne näyttää tapahtuneen jo vuonna 2024 eli selvästi aikaisemmin kuin tähän asti on arvioitu.
Vihmon mukaan voimme viimein puhua todellisesta suhdannekäänteestä.
Rakennusalaa vuodesta 2018 lähtien koetellut haastava markkina ei tarkoita, että kaikki ongelmat olisivat nyt poistuneet, mutta makrotalouden suunta tukee rakentamista aivan toisella tavalla kuin vielä alkuvuonna.
Yksi Vihmon puheenvuoron havainnollisimmista nostoista liittyikin rakentamisen luottamukseen. Vihmo kuvasi tilannetta suhdannekellolla, jossa rakentaminen on yhden kvartaalin aikana siirtynyt syvästä matalasuhdanteesta jo lähelle noususuhdanteen aluetta. Muutos on ollut poikkeuksellisen nopea.
Kuluttajien luottamus ja asuntokauppa laahaavat edelleen perässä, mutta elinkeinoelämän luottamus on noussut selvästi korkeammalle tasolle. Se on rakentamisen kannalta olennainen signaali, sillä vahvistuva luottamus näkyy vähitellen myös yritysten investointipäätöksissä.
Infran vuosikymmen ja datakeskusten buumi
Infrarakentaminen erottuu tällä hetkellä rakentamisen selkeänä kasvusegmenttinä. Vihmon mukaan meneillään oleva kehitys on niin merkittävää, että voidaan puhua jopa ”infran vuosikymmenestä”.
Taustalla vaikuttaa useita samansuuntaisia megatrendejä. Energia-alan murros lisää investointitarpeita, geopoliittinen tilanne korostaa huoltovarmuutta, Suomen kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria ja liikenneyhteyksien kehittäminen kasvattaa rakentamisen tarvetta.
Infra onkin kasvanut voimakkaasti jo alkuvuoden aikana, eikä kyse Vihmon näkemyksen mukaan ole vain hetkellisestä suhdannepiikistä. Yksi merkittävimmistä rakentamisen kysyntää muuttavista ilmiöistä on datakeskusrakentaminen. Puheenvuorossaan Vihmo kuvasi kehitystä jopa ”maailmanhistorian suurimmaksi investointiaalloksi”.
Pelkästään elinkeinoelämän vihreän siirtymän dataikkunassa on tunnistettu noin 35 miljardin euron investointipotentiaali. Tästä arviolta 20–25 prosenttia on suoraan rakentamista.
Vaikutukset ulottuvat datakeskusrakennuksia huomattavasti laajemmalle. Hankkeet vaativat muun muassa energia- ja sähköverkkoinvestointeja, infrastruktuuria sekä muuta ympäröivää rakentamista. Vihmo arvioi, että datakeskuksiin liittyvä investointipiikki voi jatkua Suomessa jopa 8–10 vuoden ajan.
Asuntorakentamisen elpymistä joudutaan vielä odottamaan
Rakentamisen suhdannekuva on tällä hetkellä vahvasti kaksijakoinen: samalla kun osa markkinasta kasvaa jo voimakkaasti, toisissa segmenteissä odotetaan vielä käänteen konkretisoitumista. Selvästi vaikein tilanne on edelleen asuntorakentamisessa.
Vihmon mukaan uusien asuntoaloitusten merkittävä käynnistyminen edellyttää ennen kaikkea vanhojen asuntojen hintojen nousua ja asuntokaupan selvää piristymistä. Niin kauan kuin kuluttajien epävarmuus pitää kauppamäärät alhaisina, myös uudisrakentamisen edellytykset pysyvät haastavina.
Samalla uusien asuntojen tarjontaa syntyy tällä hetkellä historiallisen vähän. Tämä voi Vihmon mukaan muodostaa kiinnostavan asetelman tuleville vuosille. Kun kuluttajien luottamus ja asuntokauppa aikanaan palautuvat, vähäinen tarjonta voi johtaa asuntojen hintojen nopeaankin nousuun.
Merkittävämpää asuntorakentamisen elpymistä voidaan kuitenkin odottaa jo vuonna 2027.
Suhdanteesta selkänojaa mutta yritysten omat valinnat ratkaisevat
Jouni Vihmon keynote maalasi rakennusalan lähivuosista huomattavasti valoisamman kuvan kuin mihin toimialalla on viime vuosina totuttu. Makrotalous tukee rakentamista jälleen, elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut ja erityisesti infraan, energiaan ja datakeskuksiin liittyvät investoinnit avaavat markkinaan uusia mahdollisuuksia.
Silti suhdannekäänne ei yksin ratkaise rakennusyritysten kannattavuutta. Tämä näkyy myös RaksaBarometri 2026 -tutkimuksessa. Rakennusalan pk-yritysten välillä on tällä hetkellä huomattavia eroja siinä, miten ne ovat onnistuneet sopeutumaan haastavaan markkinaan. Tutkimukseen vastanneista yrityksistä 40 prosenttia kertoo onnistuneensa parantamaan kannattavuuttaan, kun taas 32 prosentilla kannattavuus on heikentynyt.
Erot eivät selity pelkästään sillä, missä rakentamisen segmentissä yritys toimii. Tutkimuksen perusteella kannattavuuden kehitykseen vaikuttavat vahvasti myös yritysten omat toimintatavat.
Barometrin tulokset nostavat esiin kolme selkeää, menestyviä yrityksiä yhdistävää tekijää:
1. Menestyjät ottavat markkinan aktiivisesti haltuun
Parhaiten pärjäävät yritykset tekevät järjestelmällistä uusasiakashankintaa, rakentavat asiakassuhteita ja pyrkivät löytämään uusia hankkeita jo ennen varsinaista tarjousvaihetta. Tutkimuksessa 63 prosenttia järjestelmällistä uusasiakashankintaa tekevistä yrityksistä oli pystynyt parantamaan kannattavuuttaan. Vaikeassa markkinassa aktiivinen markkinaote voi siis olla ratkaiseva kilpailuetu.
2. Kaikkia projekteja ei kannata voittaa
Toinen menestyjiä yhdistävä tekijä on kurinalainen projektivalinta. Kun kilpailu hankkeista on kovaa, houkutus laskea hintaa kasvaa. RaksaBarometri kuitenkin osoittaa, että menestyvät yritykset eivät pyri voittamaan jokaista tarjouskilpailua vaan arvioivat tarkasti, millaisissa projekteissa yrityksen osaaminen, resurssit ja tavoiteltu kate kohtaavat.
Kannattavuus rakennetaan jo ennen työmaan käynnistymistä. Jos projekti on hinnoiteltu väärin tarjousvaiheessa, tilannetta on erittäin vaikea korjata enää toteutuksen aikana. Siksi vaikeassa markkinassa yksi tärkeimmistä kannattavuuspäätöksistä voi olla myös päätös olla lähtemättä mukaan.
3. Tieto muuttuu arvoksi vasta päätöksenteossa
Kolmas keskeinen menestystekijä liittyy tiedolla johtamiseen. Digitalisaatio tai järjestelmien määrä ei itsessään tee yrityksestä kannattavampaa. Ratkaisevaa on se, miten tietoa käytetään päivittäisessä johtamisessa.
Kannattavuuttaan parantaneet yritykset hyödyntävät ajantasaista tilannekuvaa projektien etenemisen seuraamiseen, poikkeamien ennakointiin ja nopeaan päätöksentekoon. Mitä aikaisemmin poikkeamaan pystytään reagoimaan, sitä enemmän yrityksellä on mahdollisuuksia vaikuttaa projektin lopputulokseen.
Admicomin ja KIRAHubin yhteistyössä toteuttama RaksaBarometri 2026 kokoaa yhteen 159 rakennusalan pk-yrityksen näkemykset sekä neljän menestyjäyrityksen syvähaastattelut.
Miten rakennusalan pk-yritys voi kasvaa kannattavasti kovassa hintakilpailussa? Mitä menestyjät tekevät eri tavalla? Entä miten digitalisaatio ja tekoäly näkyvät alan yritysten arjessa?
Tutustu RaksaBarometri 2026 -tutkimuksen tuloksiin ja lataa raportti.
